Käärmeiden huippuasiantuntijat

Intian kaak­kois­ran­ni­kol­la elävät irulat, eräs maan van­him­mis­ta alku­pe­räis­väes­töis­tä. Heidän erityinen taitonsa jäljittää ja pyydystää käärmeitä muodostaa tärkeän osan Intian ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mää.

Melkein 50 000 ihmistä kuolee Intiassa vuo­sit­tain käär­meen­pu­re­maan, jonka ainoa hoi­to­kei­no on pikainen annos vas­ta­myrk­kyä. Iruloiden perustama osuus­kun­ta on tuonut perin­tei­sen käär­mei­den­kä­sit­te­ly­tai­don osaksi lää­ke­teol­li­suut­ta: suurin osa maassa vuo­sit­tain tuo­te­tuis­ta 1,5 mil­joo­nas­ta vas­ta­myrk­ky­an­nok­ses­ta on peräisin iruloilta. Osuuskunta pyydystää käärmeet, lypsää niistä myrkyn, ja palauttaa ne takaisin luontoon.

Viidakon liepeillä asuvien iruloiden maa­il­man­kat­so­muk­ses­sa sekoit­tu­vat hin­du­lai­suu­den elementit ja animismi, jossa vuo­ro­vai­ku­tus luonnon ja sen henkien kanssa on keskeistä. Iruloilla on syvä yhteys käär­mei­siin, ja heidän tärkein juma­lat­ta­ren­sa on kobraan liittyvä Kanniamma.

Suuren osan 1900-luvusta irulat elivät met­säs­täen käärmeitä. Kunnioituksesta juma­la­tar­ta kohtaan käär­mei­den lihaa ei syöty, mutta niiden nahat myytiin muo­ti­teol­li­suu­den raaka-aineeksi. 1970-luvulla useita lajeja koskevan met­säs­tys­kiel­lon jälkeen jo valmiiksi mar­gi­naa­lis­sa elävien iruloiden tilanne huononi, kunnes osuus­kun­ta perus­tet­tiin 1978. Vaikka se työllisti vain murto-osan käär­mei­den­tun­ti­jois­ta, se teki perin­ne­tai­dos­ta tärkeän.

Viime vuosina iruloiden taidot ovat saaneet kan­sain­vä­lis­tä huomiota. Heidän paristaan on kutsuttu asian­tun­ti­joi­ta muun muassa Floridaan rat­kai­se­maan python-ongelmaa, jossa tämä vie­ras­la­ji uhkaa luon­non­suo­je­lua­lu­een muita lajeja. Iruloiden avus­tuk­sel­la alueelta on saatu kiinni ennä­tys­mää­rä pyt­ho­nei­ta.

Iruloiden perin­tei­nen elä­män­ta­pa on kuitenkin muutoksen alla. Monet iru­la­van­hem­mat toivovat lastensa saavan erilaisen kou­lu­tuk­sen ja integroi­tu­van val­ta­vir­tayh­teis­kun­taan. Lisäksi kau­pun­gis­tu­mi­nen ja luon­no­na­luei­den kau­pal­lis­tu­mi­nen vai­kut­ta­vat käär­mei­den­kä­sit­te­ly­pe­rin­teen tule­vai­suu­teen.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Elokuussa 2019 USA:ssa tapahtuneiden joukkoampumisten jälkeen valkoista ylivaltaa ja äärioikeistoa on pohdittu mediassa myös Suomessa. Valtamediat käsittelevät valkoista ylivaltaa usein yhteiskunnallisten rakenteiden ulkopuolella toimivana äärioikeistolaisena ideologiana, joka uhkaa länsimaisen sivistysvaltion periaatteita. Ongelman ulkoistamisen sijaan sitä tulisi tarkastella historiallisesti rakentuneiden etnosentristen hierarkioiden ja vaaleaihoisten nauttimien etuoikeuksien kautta.