Käärmeiden huippuasiantuntijat

Intian kaak­kois­ran­ni­kol­la elävät irulat, eräs maan van­him­mis­ta alku­pe­räis­väes­töis­tä. Heidän erityinen taitonsa jäljittää ja pyydystää käärmeitä muodostaa tärkeän osan Intian ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mää.

Melkein 50 000 ihmistä kuolee Intiassa vuo­sit­tain käär­meen­pu­re­maan, jonka ainoa hoi­to­kei­no on pikainen annos vas­ta­myrk­kyä. Iruloiden perustama osuus­kun­ta on tuonut perin­tei­sen käär­mei­den­kä­sit­te­ly­tai­don osaksi lää­ke­teol­li­suut­ta: suurin osa maassa vuo­sit­tain tuo­te­tuis­ta 1,5 mil­joo­nas­ta vas­ta­myrk­ky­an­nok­ses­ta on peräisin iruloilta. Osuuskunta pyydystää käärmeet, lypsää niistä myrkyn, ja palauttaa ne takaisin luontoon.

Viidakon liepeillä asuvien iruloiden maa­il­man­kat­so­muk­ses­sa sekoit­tu­vat hin­du­lai­suu­den elementit ja animismi, jossa vuo­ro­vai­ku­tus luonnon ja sen henkien kanssa on keskeistä. Iruloilla on syvä yhteys käär­mei­siin, ja heidän tärkein juma­lat­ta­ren­sa on kobraan liittyvä Kanniamma.

Suuren osan 1900-luvusta irulat elivät met­säs­täen käärmeitä. Kunnioituksesta juma­la­tar­ta kohtaan käär­mei­den lihaa ei syöty, mutta niiden nahat myytiin muo­ti­teol­li­suu­den raaka-aineeksi. 1970-luvulla useita lajeja koskevan met­säs­tys­kiel­lon jälkeen jo valmiiksi mar­gi­naa­lis­sa elävien iruloiden tilanne huononi, kunnes osuus­kun­ta perus­tet­tiin 1978. Vaikka se työllisti vain murto-osan käär­mei­den­tun­ti­jois­ta, se teki perin­ne­tai­dos­ta tärkeän.

Viime vuosina iruloiden taidot ovat saaneet kan­sain­vä­lis­tä huomiota. Heidän paristaan on kutsuttu asian­tun­ti­joi­ta muun muassa Floridaan rat­kai­se­maan python-ongelmaa, jossa tämä vie­ras­la­ji uhkaa luon­non­suo­je­lua­lu­een muita lajeja. Iruloiden avus­tuk­sel­la alueelta on saatu kiinni ennä­tys­mää­rä pyt­ho­nei­ta.

Iruloiden perin­tei­nen elä­män­ta­pa on kuitenkin muutoksen alla. Monet iru­la­van­hem­mat toivovat lastensa saavan erilaisen kou­lu­tuk­sen ja integroi­tu­van val­ta­vir­tayh­teis­kun­taan. Lisäksi kau­pun­gis­tu­mi­nen ja luon­no­na­luei­den kau­pal­lis­tu­mi­nen vai­kut­ta­vat käär­mei­den­kä­sit­te­ly­pe­rin­teen tule­vai­suu­teen.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Talouselämä julkaisi hiljan jutun kaduilla myytävästä Iso Numero -lehdestä. Artikkelin mukaan puolisen tusinaa lehtimyyjää on syyllistynyt yritykseen huijata noin 10€ edestä vaihtorahoja. Artikkelissa myyjien näkökulmaa ei tuoda esille, ja näin heidät esineellistetään lukijan, työnantajan ja huijauksen kohteen pelinappuloiksi. Aidon dialogin sijaan vilppiin syyllistyneiden myyjien toiminta koetaan lehden “imago-ongelmana”. Näin artikkeli vahvistaa negatiivisia stereotypioita paljon ennakkoluuloja kohtaavasta väestönosasta.