Intian kaakkoisrannikolla elävät irulat, eräs maan vanhimmista alkuperäisväestöistä. Heidän erityinen taitonsa jäljittää ja pyydystää käärmeitä muodostaa tärkeän osan Intian terveydenhuoltojärjestelmää.
Melkein 50 000 ihmistä kuolee Intiassa vuosittain käärmeenpuremaan, jonka ainoa hoitokeino on pikainen annos vastamyrkkyä. Iruloiden perustama osuuskunta on tuonut perinteisen käärmeidenkäsittelytaidon osaksi lääketeollisuutta: suurin osa maassa vuosittain tuotetuista 1,5 miljoonasta vastamyrkkyannoksesta on peräisin iruloilta. Osuuskunta pyydystää käärmeet, lypsää niistä myrkyn, ja palauttaa ne takaisin luontoon.
Viidakon liepeillä asuvien iruloiden maailmankatsomuksessa sekoittuvat hindulaisuuden elementit ja animismi, jossa vuorovaikutus luonnon ja sen henkien kanssa on keskeistä. Iruloilla on syvä yhteys käärmeisiin, ja heidän tärkein jumalattarensa on kobraan liittyvä Kanniamma.
Suuren osan 1900-luvusta irulat elivät metsästäen käärmeitä. Kunnioituksesta jumalatarta kohtaan käärmeiden lihaa ei syöty, mutta niiden nahat myytiin muotiteollisuuden raaka-aineeksi. 1970-luvulla useita lajeja koskevan metsästyskiellon jälkeen jo valmiiksi marginaalissa elävien iruloiden tilanne huononi, kunnes osuuskunta perustettiin 1978. Vaikka se työllisti vain murto-osan käärmeidentuntijoista, se teki perinnetaidosta tärkeän.
Viime vuosina iruloiden taidot ovat saaneet kansainvälistä huomiota. Heidän paristaan on kutsuttu asiantuntijoita muun muassa Floridaan ratkaisemaan python-ongelmaa, jossa tämä vieraslaji uhkaa luonnonsuojelualueen muita lajeja. Iruloiden avustuksella alueelta on saatu kiinni ennätysmäärä pythoneita.
Iruloiden perinteinen elämäntapa on kuitenkin muutoksen alla. Monet irulavanhemmat toivovat lastensa saavan erilaisen koulutuksen ja integroituvan valtavirtayhteiskuntaan. Lisäksi kaupungistuminen ja luonnonalueiden kaupallistuminen vaikuttavat käärmeidenkäsittelyperinteen tulevaisuuteen.