Koskettamisen tavat näyttävät periytyvän

Kulttuuriantropologi Taina Kinnunen on tutkinut suo­ma­lais­ten kos­ke­tus­his­to­ri­aa Tampereen yli­opis­ton Marjo Kolehmaisen kanssa. Noin puolet kaikista tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­neis­ta totesi, että he olivat kärsineet koko ikänsä rakas­ta­van, suojaavan ja hoivaavan kos­ke­tuk­sen puut­tees­ta. Koskemattomuuden malli johtuu Kinnusen mukaan paljolti sota­vuo­sis­ta ja esi­mer­kik­si lute­ri­lai­ses­ta kas­va­tuk­ses­ta. Kosketuskulttuurin muutos on kuitenkin Suomen kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen myötä käynnissä.

Artikkeli julkaistu Helsingin Sanomissa 14.2.2019. (tilaa­jil­le)

Kirjoittaja

AntroBlogin toimitus kirjoittaa lyhyempiä kommentteja toisinaan yhteisöllisen nimimerkin takaa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Istukka on väliaikainen sisäelin, joka poistuu äidin kehosta lapsen syntymän myötä. Meillä istukkaa käsitellään yleensä biologisena jätteenä, mutta osa äideistä ottaa rituaaliset keinot käyttöön sen hävittämisessä.

Suomessa on paljon aikuisia amatöörikilpaurheilijoita, joista osa on lajinsa huippuja maailmalla. Mikä saa heidät harrastamaan ja kilpailemaan vaativissa, paikoin tapaturma-alttiissa lajeissa ja käyttämään siihen lähes kaiken vapaa-aikansa?