Koskettamisen tavat näyttävät periytyvän

Kulttuuriantropologi Taina Kinnunen on tutkinut suo­ma­lais­ten kos­ke­tus­his­to­ri­aa Tampereen yli­opis­ton Marjo Kolehmaisen kanssa. Noin puolet kaikista tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­neis­ta totesi, että he olivat kärsineet koko ikänsä rakas­ta­van, suojaavan ja hoivaavan kos­ke­tuk­sen puut­tees­ta. Koskemattomuuden malli johtuu Kinnusen mukaan paljolti sota­vuo­sis­ta ja esi­mer­kik­si lute­ri­lai­ses­ta kas­va­tuk­ses­ta. Kosketuskulttuurin muutos on kuitenkin Suomen kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen myötä käynnissä.

Artikkeli julkaistu Helsingin Sanomissa 14.2.2019. (tilaa­jil­le)

Kirjoittaja

AntroBlogin toimitus kirjoittaa lyhyempiä kommentteja toisinaan yhteisöllisen nimimerkin takaa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Suuret tapahtumat synnyttävät huumoria, eikä korona ole poikkeus. Huumorilla on monia merkityksiä ja vaikutuksia. Sen kautta voi rakentaa yhteisöllisyyttä tai hyökätä. Vitsi voi välittää piiloviestejä tai kuvata tilannetta, jolle on vaikea löytää järkevää selitystä tai edes sanoja.

Wc-paperin historia on yllättävän lyhyt ottaen huomioon, että tarpeiden tekeminen on yhteistä kaikille ihmisille. Suuressa osassa maailmaa suositaan vedellä puhdistautumista vessakäynnin jälkeen. Paperin käyttö on kuitenkin kasvussa vaurastuvissa maissa, joiden keskiluokka kasvaa. Vessapaperin kulutuksen kasvu heijastelee globaalien markkinavoimien ja kulutuskulttuurin leviämistä.

Voiko pandemiasta seurata mitään hyvää? Tähän mennessä on merkillepantavaa, että kaiken perustellun huolen lisäksi koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on tuonut myös toivoa. Kuten monet kriisit, myös COVID-19 on tuonut esiin ihmisten halun auttaa toisiaan ja voimakkaan solidaarisuuden tunteen.