Siirry suoraan sisältöön

Hakaristi ja ruiskaunokki

Hakaristi ja ruiskaunokki ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten jokaisen symbolin merkitys rakentuu kulttuurisesti ja historiallisesti. Hakaristi on eräs ihmiskunnan vanhimmista ja laajimmalle levinneistä ornamenttisymboleista. Sitä on käytetty Euraasiassa laajalla alueella Japanista ja Intiasta aina Baltiaan ja Skandinaviaan saakka. Myös Suomessa hakaristi on ollut kuviona käytössä rautakaudelta lähtien.

Yksinkertainen geometrinen kuvio symboloi vuosituhansien ajan onnea ja menestystä, kunnes siitä tuli muutamassa vuodessa kansallissosialismin nousun ja tuhon myötä pahuuden symboli. Alkujaan epäonnelta suojellut hakaristi liitetään nykyään yleisesti Adolf Hitlerin johtamaan natsi-Saksaan sekä natsien toimeenpanemiin rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Nykyisin hakaristin käyttö on monessa maassa, esimerkiksi Saksassa, kiellettyä.

Natsien kiinnostus hakaristiä kohtaan oli vain osa kyseisen ornamenttikuvion laajempaa renessanssia 1900-luvun alkupuolella. Monessa Euroopan maassa hakaristin käyttö yleistyi 1900-luvun alussa, sillä kansallisromanttisessa mielessä se oli käyttökelpoinen symboli ilmaisemaan kansakuntien uljasta menneisyyttä ja ”autenttista” perinnettä. Onhan hakaristi ollut Euroopassa käytössä jo rautakaudella.

Suomessa hakaristiä on perinteisesti käytetty ilmavoimien tunnuksessa. Suomalaisessa julkisessa keskustelussa muistetaan korostaa katkosta ilmavoimien käyttämän ja natsien käyttämän hakaristin välillä. Symboli on eri asennossa, eikä sen käytöllä ole suoraa historiallista yhteyttä Hitlerin Saksaan. Hakaristi otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1918, eli ennen Hitlerin valtaannousua. Mutta vaikka suoraa historiallista yhteyttä ei olekaan, sekä ilmavoimien että natsien hakaristin käyttö motivoitui samantyyppisestä kansallismielisestä mentaliteetista käsin.

Kansallissosialisteilla oli hakaristin lisäksi eri maissa myös muita tunnuksia. Eräs näistä oli ruiskaunokki, joka toimi Itävallan kansallissosialistien salaisena symbolina 1930-luvulla, puolueen ollessa kielletty. Sanomalehti The Guardian uutisoi hiljattain, että Saksassa alkuvuodesta 2019 perustettu äärioikeistolainen pienpuolue AdP olisi ottanut ruiskaunokin viralliseksi tunnuksekseen. Myös Itävallassa äärioikeistolaiset puolueet ovat hyödyntäneet ruiskaunokkia tunnuksenaan.

Saksassa tai Itävallassa ruiskaunokki poliittisen puolueen symbolina provosoi. Sen sijaan Suomessa tilanne on toinen, sillä Kansallinen Kokoomus on käyttänyt ruiskaunokkia symbolinaan jo 1980-luvun alusta ilman suurempaa kohua. Mitäpä pahaa olisi yksinkertaisessa sinisessä kukassa? Yksinkertaisessa geometrisessa kuviossa?

Maailmaan mahtuu monenlaisia kysymyksiä ja valintoja. Eräs mielenkiintoinen kysymys on se, onko kokoomuspiireissä 80-luvulla tiedetty ruiskaunokin merkitys natsisymbolina. Mikäli tämä assosiaatio on ollut tiedossa, valinta on kiinnostava. Kenties maailmanpolitiikan ja sisäpolitiikan murrokset ovat mahdollistaneet symbolivalinnan, jonka avulla ”omille” on voitu viestittää poliittisten valtasuhteiden muutoksesta. Toisaalta tarpeen mukaan on voitu vedota myös siihen, että kyse on Ruotsissa vanhastaan käytössä olleesta liberaalien symbolista.

Jaa tämä artikkeli:
nv-author-image

Juuso Koponen

Juuso Koponen on valtiotieteiden maisteri ja antropologi, joka valmistelee väitöskirjaa huono-osaisuudesta ja kolmannen sektorin tarjoamasta ruoka-avusta. Juusoa kiinnostavia tutkimuksellisia teemoja ovat huono-osaisuus ja eriarvoisuus, yhteiskuntaluokat, hyväntekeväisyys, talouden antropologinen tutkimus, diskurssianalyysi ja ideologiakritiikki.Katso kirjoittajan artikkelit

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *