Isot miehet politiikassa

Big man” on vai­ku­tus­val­tai­nen, päällikön veroinen yksilö Melanesiassa ja Polynesiassa. Siinä missä päällikön asema periytyy, kun­nian­hi­moi­nen ja ovela big man saa poliit­ti­sen valtansa talou­del­li­sen toiminnan ja kilpailun avulla. Nämä vai­ku­tus­val­tai­set miehet ovat usein suu­ren­te­le­via ja kil­pai­lul­li­sia persoonia, joiden valtaan nousun taustalla ovat puhu­jan­lah­jat ja karisma.

Maineikas, poliit­ti­ses­ti kun­nian­hi­moi­nen big man on näen­näi­sen kiin­nos­tu­nut yleisestä hyvin­voin­nis­ta, mutta yhdistää siihen omaa etuaan ajavan talou­del­li­sen las­kel­moin­nin. Hän kasaa arvokasta omai­suut­ta — sikoja, sim­puk­ka­ra­haa, tärkeitä vihan­nek­sia kuten jamsseja ja taaroja — jakaak­seen sitä las­kel­moi­dus­ti eteenpäin. Hän ulottaa vai­ku­tus­val­tan­sa sukuun, naa­pu­rei­hin ja muiden klaanien edus­ta­jiin aset­ta­mal­la heidät kii­tol­li­suu­den­vel­kaan.

Big manilla on yleensä suuri joukko seuraajia, joille hän tarjoaa suojelua ja talou­del­lis­ta tukea. Vastineeksi hän saa tukea, jolla kohottaa asemaansa. Seuraajat tukevat big manin poliit­ti­sia ja pyr­ki­myk­siä, sillä hän rahoittaa muun muassa myö­tä­jäi­siä ja ritu­aa­li­sia vel­voit­tei­ta. Arvokkaista tava­rois­ta myös tuotetaan ylijäämää kil­pai­lul­li­sen big man ‑jär­jes­tel­män vuoksi. Olipa kyseessä sikojen, rahan tai tiedon vaihto, big manit saa­vut­ta­vat ja pitävät poliit­ti­sen valtansa osal­lis­tu­mal­la vaihtoon aktii­vi­ses­ti.

Poliittisena hen­ki­lö­tyyp­pi­nä big manin käsite kuvaa monia joh­ta­vas­sa asemassa olevia hen­ki­löi­tä myös Melanesian ulko­puo­lel­la. Antropologit ovat havain­neet big maneja muun muassa Yhdysvaltojen kongres­sis­sa ja maa­il­man­laa­jui­sis­sa poliit­ti­sis­sa orga­ni­saa­tiois­sa.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

Lue myös nämä:

Kuinka monta seksuaalirikosta vaaditaan kriisiin? Kriisit ovat aina määrittelykysymyksiä ja kriisipuhe poliittisten ja taloudellisten motiivien värittämää. Kriisipuhe hyödyttää usein esittäjäänsä, mutta tilanteen kuvaaminen kriisinä voi olla arvokasta myös laajempien yhteiskunnallisten epäkohtien paljastamisessa.

Helsingin hovioikeus tuomitsi maaliskuussa 2020 piispa Teemu Laajasalon sakkoihin tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta yritystoiminnassaan. HS:n haastattelussa Laajasalo katsoo monien menettäneen suhteellisuudentajunsa arvioidessaan hänen tuomioon johtaneita syntejään, ja kertoo olevansa huolestunut vallitsevasta keskustelukulttuurista. Piispa toivoo itselleen armoa ja arvostelijalleen tuomiota.