Toverit! Sateenkaariväki!

Kiinassa pyritään vah­vis­ta­maan kom­mu­nis­tis­ta uskoa elvyt­tä­mäl­lä termi toveri aktii­vi­seen käyttöön. Viime syksyltä peräisin olevan ohjeen mukaan kaikkien puolueen vir­kai­li­joi­den pitää puhutella toisiaan tove­reik­si, minkä odotetaan raken­ta­van tasa-arvoista ilma­pii­riä.

Vuosikymmenten varrella puhut­te­lu­muo­to on kuitenkin saanut sellaisia uusia mer­ki­tyk­siä, joista 60 – 70 ‑vuotiaat päättäjät eivät vält­tä­mät­tä ole tietoisia.

Toveri (tongzhi, 同志) merkitsee “samaa tahtoa” tai “samaa päämäärää”, ja siitä tuli yleinen puhut­te­lu­muo­to kom­mu­nis­ti­sen val­lan­ku­mouk­sen aikaan 1921 – 1949. Termi viestitti soli­daa­ri­suu­des­ta, tasa-arvosta, kun­nioi­tuk­ses­ta ja lähei­syy­des­tä val­lan­ku­mouk­sel­lis­ten kesken. Kiinan mark­ki­noi­den alkaessa avautua 1978, toveri-termin yleinen käyttö alkoi hiipua.

1980-luvun lopulta lähtien toveri on saanut uuden mer­ki­tyk­sen sateen­kaa­ri­väes­tön parissa yleisenä puhut­te­lu­muo­to­na yhteisön jäsenien kesken. Termi vakiintui ensin käyttöön Hong Kongissa ja Taiwanissa, myöhemmin myös manner-Kiinassa. Muutama vuosi sitten Kiinan tärkein sanakirja jätti pois toveri-sanan sek­su­aa­li­vä­hem­mis­töi­hin liittyvän seli­tyk­sen, “jotta asiaan ei kiin­ni­tet­täi­si huomiota”.

Toveri toimii erään­lai­se­na koo­di­sa­na­na, joka vies­tit­tää vähem­mis­tös­lan­gin tun­ti­joil­le enemmän mer­ki­tyk­siä kuin toisille. Uuden ohjeis­tuk­sen ansiosta puo­lue­ko­kouk­sis­ta on luul­ta­vas­ti tulossa haus­kem­pia, ainakin nuo­rem­mil­le suku­pol­vil­le.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Elokuussa 2019 USA:ssa tapahtuneiden joukkoampumisten jälkeen valkoista ylivaltaa ja äärioikeistoa on pohdittu mediassa myös Suomessa. Valtamediat käsittelevät valkoista ylivaltaa usein yhteiskunnallisten rakenteiden ulkopuolella toimivana äärioikeistolaisena ideologiana, joka uhkaa länsimaisen sivistysvaltion periaatteita. Ongelman ulkoistamisen sijaan sitä tulisi tarkastella historiallisesti rakentuneiden etnosentristen hierarkioiden ja vaaleaihoisten nauttimien etuoikeuksien kautta.