Masentaako kaikkialla maailmassa?

Yle Radio 1:n Löytöretki suo­ma­lai­seen toivoon -sarjan kol­man­nes­sa osassa toi­mit­ta­ja Satu Kivelä puhuu kir­jai­li­ja ja tera­peut­ti Taru Hallikaisen kanssa armosta. Keskustelussa sivutaan myös epätoivon tunteiden kult­tuu­ri­sia eroja. Hallikainen sanoo, että yhtei­söl­li­sis­sä kult­tuu­reis­sa elävät ihmiset kokevat vähemmän masen­nus­ta kuin yksi­lö­kes­kei­syyt­tä koros­ta­vis­sa länsimaissa. 

Antropologit ovat perin­tei­ses­ti olleet län­si­mai­sia tut­ki­joi­ta osal­lis­tu­mas­sa muiden kult­tuu­rien elä­män­me­noon. Koska suuri osa maailmaa elää euroa­me­rik­ka­lais­ta kult­tuu­ri­pii­riä yhtei­söl­li­sem­min, indi­vi­dua­lis­ti­sen ja kol­lek­tii­vi­sen erot ovat aina kiin­nos­ta­neet ant­ro­po­lo­ge­ja. Näitä tekijöitä tar­kas­tel­laan myös mie­len­ter­veyt­tä kos­ke­vas­sa ant­ro­po­lo­gi­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa, joka usein korostaa yhtei­söl­li­syy­den mer­ki­tys­tä hyvinvoinnille. 

Masennuksen kokeminen eri kult­tuu­reis­sa on moniu­lot­tei­sem­pi kysymys. Kokemuksemme on yhtey­des­sä siihen, millaisia käsit­tei­tä meillä on. Jos kielessä ei esi­mer­kik­si ole termiä masen­nuk­sel­le, voidaan esittää että (ainoas­taan sen) kielen puhujat eivät kärsi masen­nuk­ses­ta samassa mer­ki­tyk­ses­sä kuin suo­ma­lai­nen, jolle käsite on tuttu. Tämä ei tarkoita, etteikö heillä voisi olla saman­lai­sia tun­ne­ti­lo­ja, ajatuksia ja koke­muk­sia kuin masentuneella. 

Lääketieteellisen ant­ro­po­lo­gian pro­fes­so­rin, psykiatri Arthur Kleinmanin mukaan vakavan kliinisen masen­nuk­sen tun­nis­ta­mi­nen ei ole kult­tuu­ris­ta kiinni. Masennukseksi kut­su­tus­sa ilmiössä on kuitenkin voi­mak­kai­ta aste-eroja. Lievä masennus on paljon kliinistä masen­nus­ta moni­kas­voi­sem­pi ja muun­tau­tu­vam­pi ilmiö, ja sen mat­kus­ta­mi­nen kult­tuu­ri­ra­jo­jen yli ei ole yksiselitteistä. 

Esimerkiksi Japanissa ei ennen 2000-luvun alkua tunnettu masen­nus­ta kuin sen vakavassa, pato­lo­gi­ses­sa muodossa. Eriasteisia surun ja voi­mat­to­muu­den tunteita ei pidetty häi­riö­ti­la­na. Kun lää­keyh­tiöt onnis­tui­vat mark­ki­noi­maan masen­nuk­sen Japaniin, lievästä masen­nuk­ses­ta kärsivien määrä kasvoi räjäh­dys­mäi­ses­ti. Ihmiset saivat koke­mus­ten­sa tul­kin­nal­le uuden kate­go­rian — ja lääkityksen. 

Kleinmanin mukaan lievän masen­nuk­sen diag­no­soin­ti sai­rau­dek­si on kak­si­te­räi­nen miekka. Se vähentää masen­nuk­seen liittyvää häpeää ja sosi­aa­li­sia ongelmia, mutta toisaalta mie­lia­lo­jen uudel­leen­mää­rit­te­ly lää­ke­hoi­toa vaa­ti­vik­si ongel­mik­si on glo­ba­li­saa­tion voi­mak­kaim­pia ilmentymiä. 

Mielenterveyspotilaiden kun­tou­tu­mis­ta tutkinut ant­ro­po­lo­gi Neely Laurenzo Myers on esittänyt mielen järk­ky­mi­ses­tä toi­pu­mi­sen avain­te­ki­jäk­si sitä, että ihmisellä on mah­dol­li­suus luoda koke­muk­sil­leen mer­ki­tyk­siä. Tämä etno­gra­fi­nen havainto on ris­ti­rii­das­sa mie­len­ter­vey­den lää­ke­pai­not­tei­sen hoidon kanssa. Medikalisaation ongel­mis­ta on kir­joi­tet­tu Suomessakin runsaasti. Myersin havain­to­jen valossa mie­lia­la­lääk­kei­den suden­kuo­pak­si muodostuu myös se, että ne saattavat enti­ses­tään heikentää kykyä kokea toi­pu­mi­sen kannalta tärkeää merkityksellisyyttä. 

Yle Radio 1:n Toivon heinäkuu: Löytöretki suo­ma­lai­seen toivoon -sarja kuullaan per­jan­tai­sin kello 15.05. Neliosainen ohjel­ma­sar­ja on kuun­nel­ta­vis­sa myös Yle Areenassa. Ohjelmasarjan yhteis­työ­kump­pa­nei­na toimivat Suomen mie­len­ter­vey­den kes­kus­liit­to, AntroBlogi sekä Luonnonpäivät.fi. AntroBlogi paneutuu mie­len­ter­vey­den kult­tuu­ri­si­don­nai­suu­teen ja sosi­aa­li­suu­teen Helsingin Taiteiden yönä tapah­tu­mal­laan Tabufestivaali: Onko normaalia olla mielisairas? 


Lue lisää

Arthur Kleinman ja Byron J. Good (toim). Culture and Depression. Studies in the Anthropology and Cross-Cultural Psychiatry of Affect and Disorder. 1986.

Neely Laurenzo Myers. Recovery’s Edge. An Ethnography of Mental Health Care and Moral Agency. 2015.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta, AntroBlogin toinen perustaja ja päätoimittaja. Hän toimii aktiivisesti AntroBlogia julkaisevan Allegra Lab Helsinki ry:n tiedeviestintätoiminnassa ja viettää muun aikansa pohtien avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Helsingin Taiteiden yö kaikui tänä vuonna tiedeviestinnän ilosanomaa, kun kesän suuri projektimme "Tabufestivaali: Onko normaalia olla mielisairas?" täytti startup-keskus Maria 01:n ja koko sairaala-alueen pihamaan yleisöllä. Antropologia, mielenterveys ja -sairaus, normaalin ja epänormaalin kulttuurinen määrittely sekä monet erilaiset, rajoja rikkovat taiteen muodot houkuttelivat paikalle valtavasti yleisöä. Nelituntinen tapahtumamme keräsi paikalle yli 1000 kävijää, ja pihamaalla oli pitkä jono koko tapahtuman ajan. Lienee tarpeetonta todeta, että tiimimme oli menestyksestä riemuissaan.

Perhekonstellaatio on saksalainen vaihtoehtoterapia, joka yhdistää zulujen kosmologian ja esi-isien kunnioituksen länsimaiseen psykologiaan. Menetelmä tutkii suvussa kulkevia traumoja, salaisuuksia ja konflikteja. Sen mukaan yksilön ongelmat ovat heijastusta suvun kätketyistä taakoista. Saksassa holokaustin uhrien ja sotarikollisten jälkeläiset käyttävät perhekonstellaatiota.

Koro on erityisesti Kiinassa tunnettu psyykkinen häiriötila. Siitä kärsivällä henkilöllä on kammottava, irrationaalinen pelko: hän kokee sukupuolielintensä kutistuvan, imeytyvän kehoon ja katoavan kokonaan.