Delfiinien kanssa kalassa

Ihmisten ja vil­lie­läin­ten väliset vas­ta­vuo­roi­set suhteet ovat yleinen satujen ja tari­noi­den aihe. Joissakin yhtei­söis­sä ne ovat myös olen­nai­nen osa joka­päi­väis­tä elämää. Esimerkiksi bra­si­lia­lai­ses­sa Lagunan kylässä on kalas­tet­tu del­fii­nien kanssa 1800-luvun puo­li­vä­lis­tä lähtien.

Sameassa laguu­nis­sa on mah­do­ton­ta nähdä kaloja, joten pai­kal­li­set kalas­ta­jat luottavat ran­ta­ve­des­sä pyörivien pul­lo­kuo­no­del­fii­nien näkö­ais­tiin. Kun delfiinit ovat pai­kan­ta­neet kala­par­ven, kalas­ta­jat menevät jonossa ran­ta­ve­teen verk­ko­jen­sa kanssa.

Seuraa erään­lai­nen lajien­vä­li­nen rituaali, jossa yhdestä kahteen delfiiniä asettuu muutaman metrin päähän kalas­ta­jis­ta kellumaan veden pinnalle. Pian yksi del­fii­neis­tä sukeltaa, kadoten ulapalle. Muutaman sekunnin kuluttua se ilmestyy jälleen näkyviin, tällä kertaa uiden suoraan kalas­ta­jia kohti. Juuri oikealla hetkellä kalas­ta­jat heittävät verkkonsa ja delfiini väistää ajaen kala­par­ven ansaan. Koko kuvio saattaa toistua useiden tuntien ajan, jolloin kalas­ta­jat pääsevät kiskomaan ylös jopa kymmenien kilojen saaliita del­fii­nien her­ku­tel­les­sa par­vis­taan eksy­neil­lä yksi­löil­lä.

Yhteistyöhön ei liity suo­ra­nai­sia kou­lu­tus­toi­men­pi­tei­tä, sillä kalas­ta­jat eivät halua häiritä del­fii­nien käyt­täy­ty­mis­tä esi­mer­kik­si antamalla palk­kioi­ta. Sen sijaan sekä delfiinit että kalas­ta­jat ovat ope­tel­leet lukemaan toistensa välisiä viestejä vuo­si­kym­men­ten ajan, välittäen tiedon jäl­ki­pol­vil­le. Monet kalas­ta­jat tun­nis­ta­vat­kin yksit­täi­set delfiinit, ja muistavat useiden yksi­löi­den äidin­puo­lei­sen sukupuun.

  1. Pryor, K. et al. 1990. A Dolphin-Human Fishing Cooperative in Brazil. Marine Mammal Science 6(1): 77 – 82

Kirjoittaja

Eemi Nordström, VTK, on pro gradu -tutkielmaansa työstävä sosiaali- ja kulttuuriantropologian opiskelija Helsingin yliopistosta. Häntä kiehtoo erityisesti ihmisen ja muiden elävien olentojen välinen vuorovaikutus.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Maanviljelyn omaksumista pidetään käänteentekevänä hetkenä ihmiskunnan historiassa. Maanviljelykulttuurit mahdollistivat väestönkasvun ja sitä kautta niin kutsutun korkeakulttuurin kehittymisen. Mutta oliko maanviljely lopulta niin suuri keksintö? Saattoiko sen motiivina olla nälän sijasta oluen himo?

Helsingissä vuokrataso on karannut niin korkealle, että monien palkansaajien tuloista leijonanosa kuluu vuokraan. Suomessa yleisen käsityksen mukaan vuokrasääntely on turmiollista vuokramarkkinoiden toiminnalle.

Istukka on väliaikainen sisäelin, joka poistuu äidin kehosta lapsen syntymän myötä. Meillä istukkaa käsitellään yleensä biologisena jätteenä, mutta osa äideistä ottaa rituaaliset keinot käyttöön sen hävittämisessä.

Havainnot maapallon resurssien rajallisuudesta sekä epätasaisesta jakautumisesta haastavat talouskasvupakkoa, mikä kannustaa miettimään talousajattelua uudestaan. Vaikka joidenkin kasvukriitikoiden mukaan talouden pohdinta kuuluu kaikille, kaikkien kokemuksen huomioiminen ei ole itsestäänselvyys. Tulokulmia-kolumnissa tutkija Eeva Houtbeckers kertoo, mitä annettavaa antropologialla on kasvutalouden jälkeiselle ajalle.