Joulupukin demoninen apuri

Kerran vuodessa demonin ja vuohen sekoi­tuk­sel­ta näyttävät hirviöt jahtaavat ihmisiä kaduilla Itävallan Lienzissä. Kyseessä on vanha perinne, jossa pai­kal­li­nen jou­lu­pu­kin apuri Krampus rankaisee tuhmia lapsia. Tapa tunnetaan myös Saksassa, Sloveniassa, Unkarissa ja Tšekissä.

6.12. alueella juhlitaan Pyhää Nikolausta, eli jou­lu­puk­kia. Aamulla lapset löytävät ken­gis­tään joko pieniä lahjoja tai risuja, riippuen siitä ovatko olleet kilttejä vai tuhmia. Edeltävä yö tunnetaan Krampuksen yönä, jolloin Nikolaus kulkee talosta taloon ja arvioi lasten käytöksen — tuhmat kohtaavat hänen demonisen apu­lai­sen­sa. Legendan mukaan Krampus piiskaa huonosti käyt­täy­ty­nei­tä lapsia koi­vu­nok­sil­la ja vie tuhmimmat säkissään mukanaan ala­maa­il­maan.

Hahmon paka­nal­li­set juuret ovat satoja vuosia vanhassa tra­di­tios­sa, jossa kaupungin nuoret miehet pukeu­tu­vat myyt­ti­sek­si Krampukseksi ja kulkevat kaupungin halki ketjuja ja kelloja kolis­tel­len, hätis­tel­len talven henkiä. Nykyäänkin kulkue koostuu kar­vai­siin pukuihin, sarviin ja pelot­ta­viin puusta veis­tet­tyi­hin naa­mioi­hin pukeu­tu­neis­ta miehistä. Krampukseksi voi pukeutua kuka vain, mutta yhä ene­ne­väs­sä määrin paho­lais­ten vuo­sit­tai­seen remua­mi­seen liittyy nuorten miesten juhlinta ja alkoholi.

Aikojen saatossa perinne on yritetty hävittää useaan otteeseen. 1100-luvulla katolinen kirkko kielsi Krampukseen liittyvän juhlinnan, sillä hahmo muistutti liikaa kris­til­lis­tä paho­lais­ta. Toisen maa­il­man­so­dan aikaan fasistit pitivät sitä sosi­aa­li­de­mo­kraat­tien kek­sin­tö­nä.

Krampuksen suosio on kasvanut viime aikoina, ja aihe on saanut muun muassa oman sar­ja­ku­van ja elokuvan. Itävallassa perinne on kau­pal­lis­tu­nut ja saa­ta­vil­la on muun muassa kram­pus­suklaa­ta ja keräi­lye­si­nei­tä.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Vappu on työläisten ja opiskelijoiden karnevalistinen kevätjuhla, jolla vanhaa talvea työnnetään syrjään. Kesän voitto talvesta symboloi myös ammatillista jatkumoa, jossa nuoret osaajat pyrkivät pyyhältämään vanhojen ohi. Kevätkarnevaalien rituaaliperinteet ulottuvat jopa keskiaikaan asti.

Eurooppalaisessa kansanuskossa leipä on enemmän maaginen kuin maallinen asia. Leivän rituaalisella käsittelyllä on siirretty voimaa ihmisten, eläinten, kasvukausien ja jumalallisen välillä. Esimerkiksi talon varakkuutta symboloiva kylvökakku syötettiin karjalle kevään ensimmäisenä laidunpäivänä hyvän sadon eli leivän saannin jatkumiseksi. Kristillisessä perinteessä ehtoollisleivän nauttijat voivat kokea olevansa yhtä Kristuksessa.

Voiko tarinaa ymmärtää tuntematta sosiaalista kontekstia, jossa se on syntynyt? Tuntemamme versio Punahilkasta pohjautuu Grimmin veljesten 1800-luvun alussa laatimaan satukokoelmaan. Tarinasta tunnetaan kuitenkin versioita jo esimerkiksi 1500-luvun Ranskasta.