Siirry suoraan sisältöön

Työttömyyden häpeä?

Suomalainen yhteiskunta on varsin työkeskeinen ja työttömyyteen liittyy usein häpeän tunteita. Kuten antropologi James Ferguson on todennut, länsimaissa erityisesti fyysisesti terveiden miesten odotetaan tulevan toimeen omalla työllään. Sukupuolten välisen tasa-arvon ideaalista huolimatta miehen työttömyys voi edelleen muodostua parisuhteen koetinkiveksi, kuten antropologi Carrie M. Lane on tuonut esille.

Työttömyyteen liittyville häpeän tunteille ei ole syytä antaa tilaa. Ne edustavat ideologista arkitietoisuutta, joka on monin tavoin ristiriidassa asioiden todellisen laidan kanssa. Kuten filosofi Karl Marx on sanonut: kaikki tiede olisi turhanpäiväistä, jos asiat olisivat siten kuin miltä ne näyttävät.

Miksi työttömyydestä ei ole häpeän aiheeksi? Ensinnäkin nykyisen ympäristökriisin aikana olisi syytä nähdä tuotannon pimeä ja tuhoava puoli nykyistä selvemmin. Työtön voi lohduttautua sillä, ettei hän osallistu vallitsevaan tuotantoprosessiin, joka syöksee elonkehän kohti vääjäämätöntä tuhoa.

Huonojen kulutusvalintojen haitoista puhutaan paljon, mutta todellisuudessa ympäristökuormitus syntyy tuotannossa. Toisaalta esimerkiksi filosofi Wolfgang Haug on tähdentänyt, ettei tavara oikeastaan ole tuotettu ennen kuin se on kulutettu. Keskimääräistä heikomman kulutuskykynsä vuoksi työttömän ei tarvinne tuntea suurta syyllisyyttä tästäkään.

Silti työttömän yhteiskunnallinen rooli on välttämätön talousjärjestelmän moitteettomalle toiminnalle. Vallitseva järjestelmä sekä tuottaa että tarvitsee työttömyyttä. Työttömyys on kapitalistisen talouden toiminnalle välttämätöntä, mutta samaan aikaan työtöntä syyllistetään siitä, että hän edustaa tätä tarpeellista yhteiskunnallista luonnenaamiota.

Uskontoantropologi Rene Girardin ajatuksia luovasti soveltaen työttömän voisi sanoa olevan syntipukki, jonka uhraamalla yhteisö ostaa lunastuksen omalle rikokselleen. Kuten filosofi Jukka Hankamäki on todennut, vallitsevan järjestelmän petos on siinä, että hyötyjinä työttömyydestä ovat kaikki muut paitsi työtön itse. Työttömyys on ainoa rikos, josta rangaistaan uhria.  Mikäli järjestelmän uskollista sykofanttia Juhana Vartiaista on uskominen, keppiä on tulossa lisää.

Antropologi David Graeberin mukaan merkittävä osa työstä on todellisuudessa tarpeetonta ja jopa haitallista. Jos työ tuottaa haittaa niin tekijälle kuin yhteiskunnalle, olisi parempi jättää se tekemättä. Graeberin mukaan usein juuri valkokaulustyöntekijät tuhlaavat elämänsä tällaisten “hevonpaskaduunien” parissa. Fiskaalisessakin mielessä yhden virkakyöstin elättämiseen vaaditaan monen kaljaveikon ahkeran siemailun tuottama verokertymä.

Elämme yhteiskunnassa, jossa on työttömyyttä ja jossa työttömyydestä ei päästä eroon. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että juuri sinun täytyisi olla työttömänä. Yhteiskunnan rakenteiden merkitystä painottavan näkökulman tarkoituksena ei ole kiistää ihmisen vapautta, vaan paljastaa ne puitteet, joissa yksilö valintojaan tekee. Työttömyydestä ei kannata tuntea häpeää, sillä kuten sorrettujen pedagogiikasta kirjoittanut kasvatustieteilijä Paulo Freire on sanonut, sorto on aina sortajien eikä milloinkaan sorrettujen häpeä.

Silti arki saattaa helpottua työllistymisen myötä. Samalla on myös niin, että ihminen kertoo itsestään jatkuvasti tarinaa. Häpeän kokemusten sijasta kannattaa painottaa myönteisempiä näkökulmia. Työttömän ei kannata antaa yleisen mielipiteen määritellä itseään maanrakoon.

 


Artikkeli osallistuu Ohjaamo Helsingin organisoimaan Työttömyys #eiolehäpeä-kampanjaan, jolla nuorten työnhakijoiden parissa työskentelevä kaupungin väki haluaa osoittaa, että työttömyys on monelle yksi elämänvaihe, ei häpeä.

Lisätietoa kampanjasta: www.eiolehäpeä.fi

Avainsanat:
Jaa tämä artikkeli:
Juuso Koponen

Juuso Koponen

Juuso Koponen on valtiotieteiden maisteri ja antropologi, joka valmistelee väitöskirjaa huono-osaisuudesta ja kolmannen sektorin tarjoamasta ruoka-avusta. Juusoa kiinnostavia tutkimuksellisia teemoja ovat huono-osaisuus ja eriarvoisuus, yhteiskuntaluokat, hyväntekeväisyys, talouden antropologinen tutkimus, diskurssianalyysi ja ideologiakritiikki.Katso kirjoittajan artikkelit

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *