Siirry suoraan sisältöön

Kinky osana omannäköistä arkea

Kinky näyttäytyy monella tavalla ihmisten elämässä, ja se merkitsee erilaisia asioita kokijoilleen. Yhdelle kinky voi olla elämäntapa, toiselle identiteetti ja kolmannelle harrastustoimintaa – tai kaikkia näitä limittäin ja vuorotellen. Yhteistä kuitenkin tuntuu olevan, että kinky tekee elämästä mielekkäämpää.

Termi kinky herättää monenlaisia mielleyhtymiä, jotka usein liittyvät tavallista villimpään seksiin. Omassa tutkimuksessani kinky on kattokäsite, joka sisältää esimerkiksi BDSM:n erilaiset muodot sekä fetisismin.

BDSM:llä tarkoitetaan yleensä erilaisia kivulla ja vallalla leikittelyn muotoja. Kirjainyhdistelmä muodostuu sanoista, bondage (eli sidonta), dominointi ja submissiivisyys, sekä sadismi ja masokismi.

Kinky on kuitenkin aina kommunikoitua ja yhteiseen suostumukseen perustuvaa. Kaikki kinky ei ole kivulla leikittelyä tai komeita sidontoja köysillä: kinky voi olla myös kotona oleskelua fetissiasussa, läheissuhteen dynamiikka, tai tapa osoittaa hellyyttä ja välittämistä.

Väitöstutkimuksessani tutkin suomalaista kinky-yhteisöä, kinkyä identiteettiä ja arkea. Aineistonani on 28 teemakirjoitusta kinkyiltä tai kinkyyttään pohtivilta henkilöiltä, sekä 14 kuvaa ja niihin liittyvää tekstiä yhdeksältä henkilöltä.

Teemakirjoituksista ensimmäiset 12 keräsin vuonna 2011 pro gradu -tutkielmaani varten ja loput 16 vuonna 2017 väitöskirjaani varten. Kesällä 2020 hain kuva-aineistoa, jossa halusin nähdä vastaajien suosikki-kinkyesineitä, sekä sitä kuinka kinky näkyy tai on piilotettu kodeissa.

Vastaajat ovat 20–60-vuotiaita cis- ja transsukupuolisia miehiä, naisia ja muunsukupuolisia. He ovat kotoisin ympäri Suomea ja vastaajien joukossa on niin sinkkuja kuin pari- tai monisuhteessa eläviäkin.

Kinkyyn liittyy stigma, eli häpeäleima, joka saa monet pitämään kinkyytensä omana tietonaan ja pysyttelemään kaapissa.

Tästä stigmasta kertoo esimerkiksi se, että aineistossani toistuvat kertomukset matkasta oman kinkyyden hyväksymiseen: kinkyä on saatettu pitää ”pimeänä puolena”, jonka olemassaolo on täytynyt kieltää.

Jos vaikkapa työpaikalla tai harrastusporukassa keskustellaan lomasuunnitelmista, kinky ei ehkä uskalla kertoa kotinsa erityisistä remonttisuunnitelmista. Muutostyön kohteena kun eivät välttämättä olekaan keittiön uudet kaapistot, vaan aikomuksena voi olla kunnostaa yhdestä huoneesta dungeon, BDSM-leikkeihin soveltuva tila.

Pelko paljastumisesta ja tunne siitä, että kinkyys on parempi pitää omana tietona tulevat esille aineistossani. Kertomuksia paljastumisesta sieltä ei kuitenkaan löydy. Jotkut kirjoittajat sen sijaan mainitsevat kertoneensa kinkyydestään ystävilleen ja muille läheisilleen, jotkut lisäksi työyhteisössään.

Suhtautuminen on tällöin ollut useimmiten hyvä tai neutraali. Vaikka kinkyyn liittyvä häpeäleima on yksilöiden arkeen vaikuttava tosiseikka, on kinky kokijoilleen kuitenkin ensisijaisesti positiivinen asia.

Omannäköinen elämä

Arjen täytyy tuntua omalta tai omanlaiselta, että se koetaan osaksi mielekästä ja hyvää elämää. Joillekin kinky on perustavanlaatuinen osa minuutta tai omaa seksuaali-identiteettiä, jolloin arjessa on tärkeää saada toteuttaa omaa kinkyyttään. Nelikymppinen nainen, joka elää avioliitossa ei-kinkyn miehen kanssa, ja jolla on valtasuhde kahden muun miehen kanssa kirjoittaa:

“Minulle kinkyys on täysin omana itsenäni olemista, se on minulle luonnollinen tapa olla ja ajatella. En osaa ajatella, että se olisi hirveästi poikkeavampaa kuin moni muukaan seksuaalisuus nykypäivänä on. Olen kinky koko ajan, minulla ei ole taukoja, jolloin en kokisi olevani kinky vaan tavallinen. Koen olevani tavallinen jatkuvasti koska kinkyys on osa minua, jonka hyväksyn omaksi osaksi itseäni.”


K
irjoittaja avaa yllä sitä, kuinka hän hyväksyy kinkyn osaksi itseään. Kinky on tämän hyväksymisen seurauksena hänelle ”luonnollinen” ja tavallinen osa elämää. Toinen kirjoittaja toteaa kinkyn olevan tärkeää siinä missä vaikkapa työ, koti tai terveys. Jos kinky ei olisi läsnä, tuntuisi siltä kuin elämästä puuttuisi jotakin hyvin oleellista.

Useilla ihmisillä parisuhde kuuluu osaksi elämää ja arkea. Kinkyyn liittyy oleellisena osana kommunikointi omista haluista, tarpeista ja rajoista, sekä näiden yhteensovittaminen kumppanin vastaavien kanssa.

Kun omista, ehkä aiemmin visusti salassa pidetyistä, kinkyistä mieltymyksistään kommunikoi kumppanille, asettaa itsensä haavoittuvaiseen asemaan. Toisaalta omien henkilökohtaisten asioiden jakaminen saattaa lisätä läheisyyden ja intiimiyden kokemusta kumppaneiden välillä.

Koska kinkyyn liittyy aktiivinen kommunikointi ja toisen rajojen kunnioittaminen, voi kinky parhaimmillaan antaa kokemuksen nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta. Tämä puolestaan voi lisätä tunnetta mielekkäästä ja autenttisesta arjesta kumppanin kanssa.

Yksi kirjoittaja mainitsee, kuinka parisuhde ilman kinkyä tuntuisi vähän samalta, kuin joutuisi jäämään rakastamansa ihmisen kanssa vain kaveriksi.

Kinky voi olla myös harrastustoiminnan kaltainen osa arkea. Aineistossani moni mainitsi käyvänsä päivittäin kinkyyn liittyvillä keskustelufoorumeilla katsomassa mistä puhutaan, osallistumassa keskusteluihin tai tervehtimässä tuttuja.

Suomessa kinkyt ovat myös järjestäytyneet yhdistyksiin, joiden toiminta pyörii pitkälti samalla tavalla, kuin minkä tahansa harrastusyhdistyksen toiminta tapahtumajärjestämisineen ja yhteisine ajanvietteineen – unohtamatta yhdistysten kokouksia ja hallitustoimintaa.

Vaikka jotkut kirjoittajat kertovat olevansa hyvin aktiivisia toimijoita kinky-yhteisöissä, saattavat he silti todeta, ettei kinky näy heidän arjessaan mitenkään. Yhdistystoimintaan osallistumista tai keskustelupalstoja ei siis nähdä osana kinkyä arkea.

Toisaalta vaikkapa BDSM-sessio tai fetissiin uppoutuminen saatetaan nähdä arjesta irtautumisena. Arjen kinkynä nähdään siis sellaiset kinkyt teot, jotka nivoutuvat saumattomasti arkielämään. Näin tapahtuu esimerkiksi kokoaikaisessa valtasuhteessa.

Omistajan ehdoilla

Kinkyn toteuttamisen tapoja on arjessa monia. Yksi näistä on niin sanottu 24/7-elämäntapa, jossa kinky ja arki nivoutuvat mitä suurimmissa määrin yhteen. 24/7-elämäntavalla tarkoitetaan suhteen kokoaikaista dynamiikkaa, jossa yhdellä osapuolella on valta ja toinen ottaa alistuvan roolin.

Tällainen kokoaikainen valtasuhde voi kestää niin kauan kuin yhdessä sovitaan ja kumpi tahansa osapuoli voi keskeyttää sen.

Kokoaikaisen valtasuhteen piirteistä on neuvoteltu etukäteen ja sen osapuolet ovat sopineet, minkälaisiin elämän osa-alueisiin valtasuhde ulottuu ja kuinka sitä toteutetaan. Kokoaikaisen valtasuhteen arjessa luovitaan sen mukaan, minkälainen toiminta on kulloisessakin elämäntilanteessa tai olosuhteissa toivottua tai mahdollista.

Nelikymppinen nainen kertoo suhteestaan toisella paikkakunnalla asuvaan tyttöystäväänsä:

“Suhteemme on valtasuhde kokoaikaisesti, mutta silloin kun paikalla on lapsia, se on verhotumpaa, eikä hän esimerkiksi avaa auton ovea minulle silloin – silloin huolehdimme lapset turvavöihin, mutta pienet, hienovaraiset teot (ulko-oven avaus, valmis hammasharja, kesken aterian täytetty vesilasi, auenneiden kengännauhojen solmiminen) ovat silloinkin mahdollisia ja pitävät yllä suhteemme dynamiikkaa.”

Kinky valtasuhde voidaan näin tuoda osaksi arkea hienovaraisilla teoilla, joita ulkopuoliset eivät edes huomaa. Suhteen osapuolet luovat yhdessä näille arkisille teoille merkityksen, jotka ilman kinkyyttä saattaisivat olla tulkittavissa kohteliaisuudeksi tai toisen huomioimiseksi.

Myös suhteissa, joihin sisältyy kinkyjä elementtejä ilman kokoaikaista valtadynamiikkaa, mikä tahansa arkinen asia voi olla osa kinkyä. Vaikkapa kauppareissuun voi liittyä yhdessä sovittu valtaleikki – kinky eroaa ei-kinkystä tässä sillä, että kinkyn yhteydessä valta-asetelmasta on keskusteltu ja sovittu ääneen. Toinen nelikymppinen nainen kertoo valtasuhteesta vaimonsa kanssa:

“Minun kohdallani kinky on konkreettisesti läsnä koko ajan, lukuun ottamatta sitä aikaa, jolloin olen työssä. Työn ulkopuolella elän omistajani ehdoilla: teen sitä, mitä Hän minulta milloinkin haluaa. Meillä on tietyt rituaalit, jotka päivittäin vahvistavat valtasuhdettamme mukavalla tavalla. Minulla on myös tietyt käyttäytymissäännöt, joita noudatan. Käytännön aikataulut, päätökset ja asioiden suunnittelu on Hänen vastuullaan, minä lähinnä toteutan niitä. Hän kysyy kyllä välillä mielipidettäni, mutta päätösvaltaa minulla ei ole.”

“Arkeni on sitä, että palvelen Häntä eri tavoin, pääasiassa kotitöitä tekemällä. Pukeudun myös vapaa-ajalla aivan eri tavalla kuin työssä: vähän paljastavammin ja Häntä miellyttävällä tavalla (muiden läsnäollessa toki tilanteeseen sopivasti). Työminäni ja orjaminäni eroavat toisistaan. Aluksi se tuntui hankalaltakin, olla toisaalta toisen valtaan alistunut ja kuitenkin työssä itsenäinen ammattilainen. Nykyisin tunnen oikeastaan aina olevani ensisijaisesti Hänen orjattarensa, otan vain väliaikaisesti työroolini ja palaan sitten taas takaisin “normaaliin” eli orjaksi.”

Kirjoittajalle orjattaren rooli on ”normaali” arjen rooli. Valtasuhteessa, kuten muussakaan kinkyssä, ei kyse ole roolien näyttelemisestä tai esittämisestä, vaikka ne yhdessä sovittuja ja neuvoteltuja ovatkin. Kyseessä on pikemminkin maailmassa olemisen tapa (”a mode of being in the world”), kuten mediatutkija Susanna Paasonen kuvaa valtasuhteessa elämistä.

Ylipäätään useissa kinkyn muodoissa pyrkimyksenä on autenttisen skenaarion, tunne- tai mielentilan luominen, vaikka puitteet saattavat vaikuttaa roolileikiltä.

Eskapismi ja rajanylitys

Erityisesti sidonnan ja sadomasokismin (kivun tuottamisen ja vastaanottamisen) yhteydessä mainitaan usein tavoiteltava tai saavutettu tunne- tai mielentila: transsi, sub-space, flow tai high. Tämän tunnetilan tavoittelu voi puolestaan liittyä arjesta irtautumisen ajatukseen. Parikymppinen nainen kirjoittaa:

“Kinky on minulle tapa ilmentää itseäni ja tuntojani. Esimerkiksi köysien kanssa pystyn antamaan vallan kokonaan sellaiselle henkilölle, johon luotan, eikä minun tarvitse itse murehtia mistään, voin vain ikään kuin vaipua transsiin ja rentouttaa mieleni ja kehoni. (–) kinkyily kotona on tapa päästä irti arjesta, mutta myös keino osoittaa toiselle kiintymystä ja läheisyyttä.”

Kirjoittajalle kinky on siis toisinaan pakoa arjesta, eli eskapismia. Sitä se ei ole kuitenkaan kaikille tai kaikissa tilanteissa. Arjesta irrottautuminen on vain yksi monista kinkyn ilmenemismuodoista, ja useimmiten se liittyy vastaajilla joko kinkybileisiin, fetisismiin tai BDSM-sessioihin.

Kinky mahdollistaa rajanylityksen arjen säännöistä ikään kuin taikapiiriin. Se mitä ei hyväksyttäisi arjessa, muuttuukin kinkyn myötä sallituksi. Esimerkiksi halventavilla nimillä kutsuminen saattaa olla toivottua ja kiihottavaa kinkyn taikapiirin sisällä, mutta epätoivottua ja loukkaavaa sen ulkopuolella.

Kinkyily voi olla myös fetissiin uppoutumista, esimerkiksi pukeutumalla kumi-, eli latex-asuihin. Parikymppinen mies kertoo omasta fetisismistään:

“Fetissini ovat läsnä elämässäni lähes päivittäin. Kun olen yksin, hyvin usein haluan pukeutua erilaisiin asuihin ja leikkiä leluilla, kahleilla yms. jutuilla. Fetissini ovat minulle totaalinen irtautuminen arjesta. Fetissieni läsnäoloa en voi kuvailla. Luulen, että vain fetisisti itse voi ymmärtää niin suuren mielihyvän tunteen. (–) Minulle kinkyys on lähinnä hyvän olon ja arjesta irtautumisen väline.”

Etnologi Bo Lönnqvist on maininnut, kuinka vaatteita vaihtamalla mahdollistetaan rajanylitys, jolloin arjen kahleet, eli arkivaatteisiin ja arjen rooleihin liittyvät odotukset, velvollisuudet ja status unohdetaan. Vaikka Lönnqvistin tutkimuksessa rajanylitys liittyi opiskelijahaalareihin, on vertaus mielestäni toimiva myös fetissiasujen ja -asusteiden kontekstissa.

Mielekäs arki

Kinkyä ei aineistossani mielletä välttämättä oman arjen osaksi, koska kinkyt teot, kuten vaikkapa sessiointi nähdään pikemminkin arjesta irrottavana elementtinä. Lisäksi suhteellisen harvinaista 24/7-elämäntapaa saatetaan pitää todellisena arjen kinkyn ilmentymänä.

Vaikka vastaajat eivät ehkä miellä kinkyä arkensa osaksi, kirjoituksissa kinky tuntuu kuitenkin lävistävän arjen ja näkyvän siellä eri tavoin.

BDSM-sessioiden tai valtasuhteen sijaan tämä arjen kinky tuleekin esille esimerkiksi yhdistystoimintaan tai nettikeskusteluihin osallistumisena, kinkyinä ystävinä ja haaveina kinkymmästä tulevaisuudesta. Lisäksi monelle kinky on pysyvämpi olotila, osa minuutta tai seksuaali-identiteetti, jolloin se on myös luonnollinen osa arkea.

Kinkyä on perinteisesti saatettu ajatella jonkin sellaisen puolen toteuttamisena, jota ei arkielämässään tai vaikkapa työroolissaan saa tuoda esille. Näinkin saattaa olla, mutta aineistossani kinkyys koetaan pääsääntöisesti pysyväksi olotilaksi, johon BDSM-sessiot tai fetissiin uppoutuminen tuovat mukavan lisän.

Kinkyyn uppoutuminen ikään kuin hetkellisesti nostaa arjen yläpuolelle ja tekee arjesta mielekkäämpää. Kun on jotain, kuten BDSM-sessio, mitä odottaa ja mitä muistella hykerrellen jälkikäteen, saattaa arjen harmautta taas jaksaa hiukan paremmin. Kinkyn moninaista asemaa osana elämää kuvaa parikymppinen muunsukupuolinen kirjoituksessaan:

Tavallaan kinky on minulle siis myös arkista, sillä kuten sanottua, se on niin luontainen ja olennainen osa elämääni ja identiteettiäni. Toisaalta pääsen toteuttamaan kinkyyttäni tällä hetkellä harvemmin ja satunnaisemmin kuin tahtoisin ja varsinkin silloin kun pääsen leikkimään jonkun ystävän tai kumppanini kanssa, olen todella irti arjesta ja unohdan kaiken muun. Saan niistä hetkistä mielettömästi voimaa jatkaa elämää, vaikka arki ja muu välillä nihkeältä tuntuisikin.”


Toimitus

Lukemista

Jaa tämä artikkeli:
nv-author-image

Johanna Pohtinen

Johanna Pohtinen, FM, tekee väitöskirjaa Turun yliopiston etnologian oppiaineeseen suomalaisesta kinky-yhteisöstä. Kiinnostuksen kohteina ovat yhteisöllisyyden lisäksi erityisesti kinkyyn liittyvät affektit, kinky identiteetti ja arki, sekä kinkyn materiaalisuus.Katso kirjoittajan artikkelit

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *