Suomen passin sivuja koristavat nykyisin valokuvat Lapin luonnosta. Kuvitus uudistettiin vuonna 2017 osana Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Teema valikoitui poliisin lupahallinnon järjestämän yleisökyselyn perusteella.
Kuvien puuttomat maisemat, korkeuserot ja Saana-tunturi paljastavat, että useat näkymistä ovat Saamenmaalta – saamelaisten kotiseudulta, johon kuuluvia alueita Suomen valtio edeltäjineen on liittänyt osakseen asuttajakolonialismia ja sulauttamispolitiikkaa harjoittamalla.
Mitä siitä pitäisi ajatella?
Maisemakuvitukset liittyvät läheisesti kansallisvaltioiden rakentamiseen ja ylläpitoon. Esimerkiksi maisemamaalauksia on käytetty kansakunnan ryhmäidentiteetin vahvistamiseen ja valtion hallintoaluetta määrittämään. Ne tukevat mielikuvaa yhtenäisestä kansasta ja välittävät kulttuurisia arvoja ja ideoita.
Sosiologi ja maantieteilijä Andrea Soco-Roda tiivistää, että maisemat voidaan valjastaa kertomaan valtiolle suosiollista tarinaa. Niiden välityksellä on mahdollista esittää yhteiskunnan tila halutulla tavalla, uudelleenkirjoittaa historiaa tai vaikkapa piilottaa alkuperäiskansoja.Passin sivujen rauhaisat näkymät “Lapin koskemattomaan luontoon” viestivät, että alueella on kaikki hyvin. Saamelaisten ja heidän esivanhempiensa maat ja mannut esitetään suomalaisena kansallismaisemana – pohjoisen tyhjänä erämaana, joka sellaisenaan sopii hyvin sekä virkistäytymiseen että luonnonvarojen korjuuseen.
Saamelaisille kyseisten valokuvien maisemat ovat erityisen luontosuhteen kautta paljon enemmän kuin “luonnonkaunista seutua”. Maasto on täynnä muun muassa perinnetietoa, muistoja ja esivanhempien historiaa.Totuudenmukaisempi kuva Saamenmaasta sisältäisi asuttajakolonialismin jälkiä, kaivostoimintaa, saamelaisten perinteisten elinkeinojen kuolinkamppailua ja sulauttamispolitiikan arpia.
Se ei kuitenkaan olisi valtiolle suosiollinen kertomus.
Kuten toimittaja Emmi Nuorgam on todennut: “Lapin romantisoiminen mystiseksi erämaaksi edistää mm. turismia, kaivosteollisuutta ja ratahankkeita ja siten saamelaiskulttuurin katoamista.”Passi on pieni mutta voimakas esine. Se on kansallisvaltioille tärkeä tunnistusväline ja työkalu, jolla tuotetaan ja rakennetaan valtionhallintoa.
Passi on myös kansalaisuuden symboli. Sen kuvitus viestii siitä, mitä kyseinen kansalaisuus ja kansalaisten asuttama valtio merkitsevät. Toisin sanoen passin sivujen näkymät ovat kuvauksia suomalaisuudesta ja Suomesta.
Antropologi Yael Navaro-Yashinin mukaan passin kaltaiset dokumentit ovat käsinkosketeltavin osa valtion toimintaa. Niiden välityksellä valtio on läsnä yksityisessä arjessamme. Pala valtiota taskussamme on myös hyvä kanava kansalaisten mieliin.Passin kuvitus onkin helposti huomaamatta jäävä pala nykypäivän sulauttamispolitiikkaa: esimerkki siitä, miten Saamenmaata ja saamelaisten olemassaoloa on historian saatossa häivytetty – ja häivytetään edelleen – osaksi valtakulttuuria.
Lukemista
- Nyers, P. 2006. “The Accidental Citizen: Acts of Sovereignty and (un) Making Citizenship.” Economy and Society 35 (1): 22–41.
- Hull, M. S. 2012a. “Documents and Bureaucracy.” Annual Review of Anthropology 41: 251–267.
- Navaro-Yashin, Y. 2012. “The Make-Believe Space: Affective Geography in a Postwar Polity.“ Durham: Duke University Press.
- Troscenko, E. 2020. “From mice-eaten passports to fingerprint scanning: fluctuating state presence and ‘entangled documents’ along the Kyrgyz–Uzbek border.” Central Asian Survey, 39:2, 236-254.
- Soco-Roda, A. 2020. “Landscape and nation-building.”
- Nuorgam, E. 19.8.2020. “Hei suomalaiset! Saamelaiset eivät ole teidän oma alkuperäiskansanne.” Yle Uutiset.
- Vähäsöyrinki, K. 15.10.2018. “Lapin luonto kuvittaa passia – Ulkoasua muutetaan 4–6 vuoden välein, jotta käyttöön saadaan uusia turvatekijöitä.” Keskipohjanmaa.
- MTV Uutiset. 15.11.2016. “Kuvat: Tältä näyttää Suomen uusi passi – Lapin luonto kuvittaa sivuja”
