Hotelli Tornin heinäkuinen, mysteeriksi jäänyt myrkytysepäily näyttää antropologien silmin noituudelta. Pohjoismaissa ajatus tuntuu vieraalta, vaikka noituus on arkipäivää suuressa osassa maailmaa.
Antropologiassa noituus yhdistetään maailmankuvaan, jossa yliluonnollisten toimijoiden avulla on mahdollista vaikuttaa ihmisten toimintaan ja tapahtumien kulkuun. Se on tapa purkaa sosiaalisia jännitteitä sekä käsitellä globaalien kriisien aiheuttamia paikallisia muutoksia. Noituuden avulla voidaan siis selittää hyvin erilaisia syy-seuraussuhteita.
Poliisin esitutkintamateriaalin perusteella Tornin tapaus pitää sisällään okkultistisia elementtejä, jotka noudattavat noituudelle tuttua kaavaa.
Tapahtumat saivat alkunsa kun tavallisesta poikkeavasti käyttäytyvä asiakas kiinnitti henkilökunnan huomion saapuessaan kahville Tornin perinteikkääseen Ateljee-baariin. Hän siunasi tavaroitaan, puhui itsekseen ja levitti ympärilleen suitsukemaista tuoksua. Pöydällä oli laastareiden lisäksi jonkinlainen maustepurkki. Kiinnostava yksityiskohta, sillä joissain kulttuureissa mausteita käytetään henkisten voimien lisäämiseen.
Asiakkaan epäsovinnaiset tavat leimasivat hänet ulkopuoliseksi ja epämääräiseksi uhaksi, jollaisina noidat antropologi Peter Geschieren mukaan usein nähdään.
Hieman myöhemmin baarin henkilökunta sai selittämättömiä psykofyysisiä oireita. Lisääntynyt jännite henkilökunnan ja asiakkaan välillä oli omiaan kirjaimellisesti myrkyttämään ympäristön tuntemattomaksi jääneen aineen muodossa.
Noituuden näkökulmasta tapahtumakulku ei yllätä. Kirousten, joiksi myrkytykset voidaan laskea, tiedetään tarttuvan ruoan, juoman ja saman tilan jakamisen välityksellä, toteavat antropologit Lotte Meinert ja Lone Grøn.
Antropologi Tuulikki Pietilän mukaan noituus tarjoaa ennen kaikkea kielen, jonka avulla voidaan hahmottaa epämääräisesti koettua pahaa. Myrkytysepäily tarjoaa selvärajaisen selityksen asiakkaan omituiselle käytökselle. Huoli, jonka asiakkaan käytös henkilökunnassa aiheutti löytää turvallisen purkautumiskanavan lievittäen epätavanomaisen tilanteen aiheuttamaa ahdistusta.
Pietilä huomauttaa noituususkomusten moniulotteisuuden ja joustavuuden tekevän niistä muuntautumiskykyisiä ja siksi sopivia peilejä kunkin ajankohdan ilmiöille ja ongelmille.
Hotelli Tornin menneisyys kylmän sodan näyttämönä ja asiakkaan levittelemät laastarit ovat saattaneet alitajuisesti muistuttaa henkilökuntaa käynnissä olevista kriiseistä, kuten hyökkäyssodan myötä kasvaneesta Venäjän uhasta tai koronapandemiasta.
Antropologi James Siegel sanoo noituusepäilyjen esiintyvän erityisesti tilanteissa, joissa valtion asemaa pyritään horjuttamaan. Omituisesti käyttäytyvän asiakkaan seuraaminen on saattanut toimia sytykkeenä, joka on laukaissut pinnan alla kytevän kollektiivisen huolen sairastumisesta ja venäläisten vakoojien harjoittamista myrkytysoperaatioista. Tämä selittäisi, miksi kirous ei tarttunut muihin paikallaolijoihin.
Lukemista
- Doreen Valiente, 1975: Natural Magic. Phoenix Publishing.
- Helsingin Sanomat: Poliisi julkaisi hämmentävät tiedot hotelli Tornin myrkytysepäilystä. 12.10.2022.
- James T. Siegel, 2005: Naming the Witch. Stanford University Press.
- Lotte Meinert & Lone Grøn, 2020: ’It Runs in the Family’. Exploring Contagious Kinship Connections. Ethnos, 85:4.
- MTV Uutiset: Hotelli Tornin ravintolassa oireita aiheuttanut mysteeriaine oli mahdollisesti kardemummaa – epäillyn kotiin lähetettiin terroripommiryhmä. 12.10.2022.
- Pamela A. Moro, 2017: Witchcraft, Sorcery, and Magic. The International Encyclopedia of Anthropology.
- Peter Geschiere, 2013: Witchcraft, Intimacy & Trust. The University of Chicago Press.
- Tuulikki Pietilä, 2011: Riivattu talo. Noituus ja sen selitykset. Gaudeamus.
