Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio julkaisi loppuraporttinsa itsenäisyyspäivän alla. Raportti tarjoaa historiallisen katsauksen saamelaisten asemasta ja tuo esiin saamelaisväestön kokemaa sortoa sekä esittää konkreettisia suosituksia saamelaisten oikeuksien vahvistamiseksi.
Komission mukaan sovinnonteko edellyttää, että “valtio tunnustaa ja kantaa vastuun historiallisista vääryyksistä”.
Raportin julkaisua seurannut julkinen keskustelu kiteytyy pitkälti kysymykseen, miten historiallisten vääryyksien tunnustamisen tulisi tapahtua. Pitäisikö Suomen valtion pyytää saamelaisilta anteeksi?
Pääministeri Petteri Orpon mukaan kyllä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ehti puolestaan jo tyrmätä ajatuksen todeten, ettei anteeksipyyntö menneisyyden tapahtumista ole “tätä päivää”.
Vastareaktiot alkuperäiskansoihin kohdistuneiden vääryyksien käsittelyyn ovat tuttuja maailmalta. Kanadassa keskustelu alkuperäiskansojen asuntolakoulujen hautalöydöistä kesällä 2021 herätti syytöksiä historian mustamaalaamisesta cancel-kulttuurin nimissä.
Esitetyissä argumenteissa historiallisten vääryksien korostaminen nähdään uhkana kansallisylpeydelle ja -identiteetille. Taustalla on usein myös Mäkelän esille tuoma käsitys, ettei nykypäivän toimijoita voi pitää vastuullisena menneisyyden vääryyksistä.
Valtiollisten anteeksipyyntöjen taustalla on kuitenkin ajatus poliittisen yhteisön ylisukupolvisesta jatkuvuudesta. Filosofi Hannah Arendtin mukaan tämä jatkuvuus tarkoittaa myös sitä, että poliittisen yhteisön jäsenet perivät vastuun sen nimissä tehdyistä vääryyksistä.
Lisäksi asutuskolonilalististen valtioiden ja alkuperäiskansojen suhteiden tapauksessa vääryydet ovat harvoin rajattavissa menneisyyteen. Totuuskomission raportti käsittelee yhtä lailla saamelaisten asemaa nyky-Suomessa kuin historiallisia vääryyksiä.
Yhä ajankohtaisina haasteina raportti nimeää saamelaisten kaventuvat mahdollisuudet alueidensa hallintaan ja perinteisten elinkeinojen ylläpitämiseen, pakkosuomalaistamisen vaikutukset kieleen, kulttuuriin ja identiteettiin sekä valtaväestön asenteet ja arkipäivän rasismin.
Politiikan tutkija Glen Coulthardin mukaan ‘tunnustamisen politiikka’ jää symboliselle tasolle, jos yhteiskunnan koloniaalisiin rakenteisiin ei puututa. Saamelaistutkija Rauna Kuokkanen on todennut, että sovinnonteko ja luottamuksen rakentaminen edellyttävät Suomessakin merkittäviä muutoksia valtion politiikkaan ja lainsäädäntöön.
Saman huolen esittää Saamelaisneuvoston entinen puheenjohtaja Áslat Holmberg, jonka mukaan anteeksipyyntö saamelaisille ilman vakuutta rakenteellisista muutoksista toimisi valtion “seremoniallisena käsienpesuna”.
Totuuskomission raportti kritisoi myös saamelaisten vähäistä osallisuutta heitä koskevaan päätöksentekoon. Tämä haaste on viimeisimmäksi noussut esille – ironista kyllä – hallituksen tavassa vastata komission suosituksiin.
Valtioneuvosto nimesi työryhmän arvioimaan komission suositusten jatkokäsittelyä ja toimeenpanoa jo ennen raportin julkaisua. Saamelaiskäräjiä tai kolttasaamelaisten kyläkokousta ei tehtävän määrittämisessä kuultu.
Saamelaisaktivisti Petra Laitin mukaan raportin sisältöä on käsitelty julkisessa keskustelussa häiritsevän vähän. Totuuskomission johtopäätökset eivät koske vain saamelaisia. Suomessa yleinen tietoisuus saamelaisten historiasta ja asemasta alkuperäiskansana on heikkoa.
Mahdollisen anteeksipyynnön merkitys on vain saamelaisten määriteltävissä. Sen sijaan jaetun historian käsittelyyn ja sovinnon tekoon tulee osallistua koko yhteiskunnan. Tämä vaatii valmiutta muuttaa opittuja käsityksiämme Suomen historiasta ja sen perustasta.
Toimitus
- Artikkelikuva: Flickr.com (Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia)
Luettavaa
- Arendt, Hannah. 2003. Collective Responsibility. Teoksessa: H. Arendt, J. Kohn (ed.), Responsibility and Judgment. New York: Shocken Books.
- Bentley, Tom. 2016. Empires of Remorse. Narrative, Postcolonialism and Apologies for Colonial Atrocity. London: Routledge.
- Coulthard, Glen S. 2014. Red Skin, White Masks: Rejecting the Colonial Politics of Recognition. University of Minnesota Press.
- Kuokkanen, Rauna. 2020. “Reconciliation as a Threat or Structural Change? The Truth and Reconciliation Process and Settler Colonial Policy Making in Finland.” Human Rights Review 21: 293–312.
- Hansen, Saana, Hanna Rask ja Katja Uusihakala. Korjaamisen ja korvaamisen politiikkaa: Miten inhimillistä kärsimystä hyvitetään? AntroBlogi 10.4.2025. Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio. 2025. “Haluan, että kansani elämä paranee”: Saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportti, osa I. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:97.
