Uutiskommentit

A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on Hesarissa ja Ylellä ollut huolissaan digilaitteiden ja erityisesti somen käytöstä. Kukapa ei toisinaan syyllistäisi itseään tai toisia liiasta netissä roikkumisesta, joka vie aikaa joltain arvokkaampana pidetyltä toiminnalta. Simojoki tosin menee hieman pidemmälle ja näkee netinkäytön itsekeskeisyyttä ruokkivana toimintana, joka voi olla riski koko yhteiskunnalle. Simojoen puheenvuorot ovat tärkeitä ja herättävät keskustelua, mutta samalla ne ovat esimerkki uuteen viestintämuotoon kohdistuvasta moraalisesta paniikista.

Yle uutisoi jokin aika sitten verkkokauppojen hyödyntämistä algoritmeista, jotka kykenevät ennakoimaan yksittäisten kuluttajien ostopäätöksiä. Algoritmien avulla mainontaa voidaan kohdentaa entisestään. Samaan aikaan ihmisten kulutuskäyttäytymisestä kerätään valtavan paljon dataa esimerkiksi erilaisten kanta-asiakaskorttien avulla. Myös esimerkiksi Google myy käyttäjätietoja muille yrityksille. Vaikka firmat toisinaan liikevoiton toivossa myyvät tietoja valtioille, useimmiten tiedonkeruun tavoitteena on toisinajattelijoiden vainoamisen sijasta näiden ideologian tuotteistaminen.

Yle uutisoi hiljattain tutkimusprojektista, jonka mukaan opiskelijat voidaan jakaa innostuneisiin, stressaantuneisiin, uupuneisiin ja kyynisiin. "Kuinka tehdä kaikista innostujia?", kysyy artikkeli. Taustaoletuksena tuntuu olevan, että vain innostuneet oppilaat ovat nykykapitalististen normien mukaisia. Ongelmana ovat opiskelijat, jotka eivät taivu tähän muottiin.

Hyväntekijänä tunnettua Brother Christmasia ympäröi kohu: sairaille lapsille iloa sosiaalisessa mediassa kaupustellut mies onkin saattanut käyttää rahat johonkin muuhun. Arkikielessä hyväntekeväisyys rinnastetaan usein altruismiin, eli oman edun tavoittelusta vapaaseen pyyteettömään auttamiseen. Sen lisäksi, että kauhistelemme yksittäisen henkilön moraalittomaksi kuvattua toimintaa, on hyvä tarkastella hyväntekeväisyysbisnestä hieman laajemmin. Kollektiivisen kivun lieventämiseen auttaa ehkä myös se, että Brother Christmas ei ole mikään ainutkertainen tapaus.

Ruoka ei ole vain kehon toimintoja ylläpitävä tarpeellinen materiaali, vaan sen ympärille rakennetut sosiaaliset muodollisuudet ja niiden tunteminen on tärkeämpää. Käytösetiketin ensisijainen tarkoitus on eliitin itsesuojelu ryhmän ulkopuolisilta. Monimutkaisten sääntöjen tarkoitus on ylläpitää eksklusiivisuutta.

Kaupoissa myytävän oluen prosenttirajasta käytyyn keskusteluun kiinnittyy antropologisesti tulkittuna hyvin perustavia kysymyksiä hyvästä elämästä, arvosta sekä yksilön ja yhteiskunnan suhteesta. Millainen elämä ja millaiset elämäntavat ovat arvokkaita? Mikä on valtion rooli elämäntapojen säätelijänä?