Tekoälyn avulla tehtaillut pop-kappaleet ovat herättäneet huomiota viime viikkoina. Muun muassa tammikuun 16. päivä paljastui, että Ruotsin kuuntelulistan kärjessä olevan Jacub-nimisen taiteilijan kappale oli tekoälyllä tehty. Kappaleen laatijoiden mukaan tekijätietoihin kirjattu Jacob Berg on “projekti”, eli eräänlainen virtuaaliartisti.
Helsingin Sanomien Ilkka Mattila kirjoittaa, että nuorten keskuudessa suhtaudutaan epäillen näihin algoritmeilla tuotettuihin kappaleisiin, ja toteaa: “He tietävät jo, ettei tekoälyä voi fanittaa.” Mutta miksi ei?
Vaikka suomalaiseen musiikkikulttuuriin on kuulunut voimakkaasti artistiuden myytin vaaliminen, kaupallisen musiikin historia on täynnä temppuja, joissa musiikkia myydään imagolla, joka liittyy musiikin tekijöihin vain löyhästi tai ei ollenkaan. Kuuluisin esimerkki tästä on ranskalais-saksalainen Milli Vanilli, 80-luvun pop-duo, jonka lauluosuudet paljastuivat nimettömien studiomuusikoiden nauhoittamiksi.
Algoritmisen teknologian avulla laaditut musiikkikappaleet eivät kuitenkaan ole näin suoraviivaisia vedätyksiä, vaan tekijyys ja esittäjyys sekoittuvat monella eri tavalla.
Esimerkiksi 2000-luvun alussa Yamaha kehitti syntetisaattorin nimeltä Vocaloid, joka pystyi tuottamaan hyvin monipuolisia, ihmisen lauluääntä läheisesti muistuttavia syntetisoituja lauluääniä. Vocaloidin äänipankkien ympärille on muodostunut fanikulttuureja, jotka täydentävät äänen ympärille kokonaisen sommitelman fanitettavaa: musiikkivideoita, konsertteja, fanitaidetta ja muuta vastaavaa.
Alun perin Vocaloid-äänipankit tehtiin englannin kielelle, mutta ne eivät menestyneet kaupallisesti. Vasta japaninkieliset äänipankit saivat suosiota. Kuuluisin näistä on Hatsune Miku, jonka nimissä on julkaistu yli satatuhatta kappaletta. Vocaloid-fanikulttuuriin kuuluu siis myös musiikin julkaiseminen oman suosikin nimissä – siinä sekoittuvat artistiuden ja faniuden roolit.
Vuodesta 2022 lähtien Vocaloid-äänipankit ovat käyttäneet koneoppimismalleja äänentuotannossaan; ne ovat siis eräänlaisia tekoälyllä kollektiivisesti luotuja virtuaaliartisteja, joilla on laaja fanikulttuuri etenkin Japanissa. Antropologi Ian Condryn mukaan Vocaloid-fanikulttuuri alkoi luovana yhteisönä ja muuntui siitä tuottoisaksi ja uudenlaiseksi musiikkiteollisuuden lajiksi.
Miksi osa algoritmien luomuksista viehättää ja osa puistattaa? Yhden selityksen tarjoaa antropologi Jennifer Robertson, jonka mukaan japanilainen kulttuurihistoria on alttiimpi hyväksymään ihmisten ja virtuaaliartistien tai robottien kaltaisten olentojen välisiä suhteita, koska shintolaisessa perinteessä sekä elollisilla että elottomilla olennoilla voi olla “elämänvoimaa” (kami).
Ruotsissa artisti nimeltään Jacub taas poistettiin soittolistoilta, kun kävi ilmi, että kyseessä on vilpillinen tekoälyluomus. Jos Jacub olisi ollut avoimempi algoritmisista alkuperistään, ehkä fanikulttuuriakin olisi voinut syntyä hänen ympärilleen. Joka tapauksessa, seuraava korvamatosi voi hyvin olla algoritmin laatima.
Toimitus
- Toimittajat: Uutistoimitus
- Kielenhuolto: Paula Vitie
- Verkkotaitto: Saara Toukolehto
- Artikkelikuva : Spotify is open on two laptops displaying music. photo – Free Wallpaper Image on Unsplash by Hanna Theresia Pitter
Lukemista
Bao, Suomiya 2025. Cross-Cultural Attitudes toward Generative AI in Art: Implications for Sustainable Creativity in the U.S., Japan, and China. Sustainable Futures 10 : 100929. https://doi.org/10.1016/j.sftr.2025.100929.
Broeckmann, Andreas 2019. The Machine as Artist as Myth. Arts 8 (1). https://doi.org/10.3390/arts8010025.
Condry, Ian 2018. Hatsune Miku: Virtual Idol, Media Platform, and Crowd-Sourced Celebrity Teoksessa Introducing Japanese Popular Culture. Routledge.
Konrad, Cassidy Holli 2019. Vocaloid and Its Fans. https://blogs.lib.umich.edu/lab-notes/vocaloid-and-its-fans
Ng Man Chuen, Caitlyn 2025. Girl-Instrument: Posthumanism, Producers, and Virtual Performers in Japanese Music. International Journal of Cultural Studies 28 (2): 481–496. https://doi.org/10.1177/13678779241273459.
Robertson, Jennifer 2018. Robo Sapiens Japanicus: Robots, Gender, Family, and the Japanese Nation. Univ of California Press.
