Kouluruokalan jäteastian vieressä roikkuu juliste, joka kehottaa oppilaita olemaan heittämättä ruokaa roskiin. Plan Internationalin taannoiset mainokset bussipysäkillä herättelivät ohikulkijaa teiniraskauden vaaroihin. Yhteistä näillä valistuskampanjoilla on se, että niiden objektiksi on valittu ruskea tyttö. Ruskea tyttö ei kerro tarinaa itse: häntä käytetään esineenä kerrottaessa ruoan epätasa-arvoisesta jakelusta tai teiniraskauden vaaroista. Sillä, joka kertoo tarinan ruskean tytön puolesta, on valtaa.

Viime lokakuussa Yhdysvalloissa alkunsa saanutta metoo-kampanjaa on verrattu ilmiönä jopa naisten äänioikeuden saavuttamiseen. Liikettä on kuitenkin kritisoitu miesten liiallisesta syyllistämisestä. “Noitavainoksi” ja “kenttäoikeudeksi” kutsuttu kampanja kolahtaa miehen kunnian päälle. Artikkeli käsitelee metoo-ilmiötä, sen haastamaa vaikenemisen kulttuuria sekä maskuliinista kunniakäsitettä Suomessa.

HS uutisoi, että BBC:n Human Planet -dokumenttisarjassa nähty Uudessa-Guineassa asuvien korowaiden puumaja oli rakennettu dokumenttia varten. Kohtaus, jossa korowait muuttavat taloon asumaan, oli siten "tekaistu". BBC:n ja HS:n uutisissa on asiavirheitä. Ne toistavat ongelmallisia käsityksiä dokumenttielokuvien luonteesta sekä primitivistisiä stereotypioita korowaiden kaltaisista yhteiskunnista.

Mitä merkityksiä peukutukset tai tykkäykset välittävät? Markkinointi ja mainonta -lehden kolumnissaan toimittaja Ilkka Jauhiainen kritisoi Aku Louhimiestä siitä, että hän antoi Facebook-profiilissaan tilaa loukkaavalle puheelle. Päivitysten kommenteissa esitettiin loukkauksia niitä näyttelijöitä kohtaan, jotka asettuivat kritisoimaan Louhimiestä julkisesti A-studiossa 19. maaliskuuta. Toimittaja Jauhiainen myös listaa julkisuuden henkilöitä, jotka ovat peukuttaneet näitä Louhimiehen Facebook-päivityksiä.

A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on Hesarissa ja Ylellä ollut huolissaan digilaitteiden ja erityisesti somen käytöstä. Kukapa ei toisinaan syyllistäisi itseään tai toisia liiasta netissä roikkumisesta, joka vie aikaa joltain arvokkaampana pidetyltä toiminnalta. Simojoki tosin menee hieman pidemmälle ja näkee netinkäytön itsekeskeisyyttä ruokkivana toimintana, joka voi olla riski koko yhteiskunnalle. Simojoen puheenvuorot ovat tärkeitä ja herättävät keskustelua, mutta samalla ne ovat esimerkki uuteen viestintämuotoon kohdistuvasta moraalisesta paniikista.

Yle uutisoi jokin aika sitten verkkokauppojen hyödyntämistä algoritmeista, jotka kykenevät ennakoimaan yksittäisten kuluttajien ostopäätöksiä. Algoritmien avulla mainontaa voidaan kohdentaa entisestään. Samaan aikaan ihmisten kulutuskäyttäytymisestä kerätään valtavan paljon dataa esimerkiksi erilaisten kanta-asiakaskorttien avulla. Myös esimerkiksi Google myy käyttäjätietoja muille yrityksille. Vaikka firmat toisinaan liikevoiton toivossa myyvät tietoja valtioille, useimmiten tiedonkeruun tavoitteena on toisinajattelijoiden vainoamisen sijasta näiden ideologian tuotteistaminen.

Vuoden 1975 Tappajahai-elokuva oli yllättävä menestys. Se rikkoi ennätyksiä ja elokuvateollisuuden lainalaisuuksia ennen näkemättömillä tavoilla. Vaikka elokuva tuli teattereihin vasta kesällä, perinteisesti huonojen elokuvien kautena, siitä tuli aikansa tuottoisin elokuva. Tappajahain suosion on tulkittu johtuvan sen symbolisista merkityksistä, jotka sallivat yleisölle yhdysvaltalaisen sotahistorian käsittelyn alitajuisella tavalla.

Hyväntekijänä tunnettua Brother Christmasia ympäröi kohu: sairaille lapsille iloa sosiaalisessa mediassa kaupustellut mies onkin saattanut käyttää rahat johonkin muuhun. Arkikielessä hyväntekeväisyys rinnastetaan usein altruismiin, eli oman edun tavoittelusta vapaaseen pyyteettömään auttamiseen. Sen lisäksi, että kauhistelemme yksittäisen henkilön moraalittomaksi kuvattua toimintaa, on hyvä tarkastella hyväntekeväisyysbisnestä hieman laajemmin. Kollektiivisen kivun lieventämiseen auttaa ehkä myös se, että Brother Christmas ei ole mikään ainutkertainen tapaus.

Juustot ovat osa globaalia ruokakulttuuria ja niiden kuluttaminen yhdenmukaistuu eri puolilla maailmaa. Juustoihin liitetään erilaisia mielikuvia alkuperämaan perusteella, ja eri juustot kuuluvat hyvinkin eri tilanteisiin, edustaen niin arkea kuin juhlaakin. Millaisia kulttuurisia piirteitä juustojen mainostuksessa näkyy?