Vahvuus on seksikästä! Vahva on uusi laiha! Nämä iskulauseet ovat tulleet tutuiksi viime vuosina sosiaalisen median, mainonnan ja naisten kehoihin liittyvän uutisoinnin kautta. Keho saa merkityksensä sitä ympäröivästä kulttuurista, ja vartaloa muokataan kulloinkin vallalla olevien uskomusten, kauneuskäsitysten ja niihin liittyvien tekniikoiden ja harjoitteiden kautta. Keho näin ollen myös heijastaa ja kantaa symbolisia merkityksiä yhteiskunnan arvoihin liittyen.
CrossFit on urheilulaji, jonka kuvastosta nousee esiin vahvuus ja voimakkaat, lihaksikkaat kehot. Luovatko tällaiset kuvat uudenlaista naiseuden ideaalia, joka vapauttaa kehot laihuuden tiukoista raameista, vai onko lihaksikas keho sittenkin vain uusi vaatimus naisten kehoprojektien jatkumossa?
Lähdin Yhdysvaltoihin selvittämään, mitä merkityksiä vahvuudelle annetaan CrossFitin naispuolisten harrastajien parissa. Tein kenttätyön pro gradu -tutkielmaani varten syksyllä 2014 Oregonin osavaltiossa, jossa haastatteluiden ja osallistuvan havainnoinnin kautta aloitin matkani CrossFitin maailmaan. Oman kehollisen kokemukseni kautta haastateltavien tarinat kivusta ja omien rajojen ylittämisestä tulivat läheisiksi ja hälvensivät eroa tutkijan ja tutkittavan välillä.
Mikä ihmeen CrossFit?
CrossFit on Greg Glassmanin kehittämä voima- ja kuntoiluohjelma, jonka tarkoituksena on parantaa kuntoa monipuolisesti kehittäen tasaisesti ihmisen erilaisia fyysisiä ominaisuuksia, kuten voimaa, liikkuvuutta, tasapainoa, nopeutta, hapenottokykyä ja kestävyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että treenit voivat sisältää melkein mitä tahansa kuviteltavissa olevia fyysisiä haasteita, pääasiallisesti kuitenkin keskittyen liikkeisiin jotka ovat tuttuja esimerkiksi voimistelusta ja painonnostosta.
Kuva: Eveliina Raekallio.
Glassman avasi ensimmäisen virallisen CrossFit-salin vuonna 2000 Santa Cruziin, Kaliforniaan, minkä jälkeen CrossFit-saleja on ilmestynyt ympäri maailman, tällä hetkellä salien määrän ollessa yli 11 000 maailmanlaajuisesti. Kaikki CrossFit-nimeä käyttävät salit ovat ostaneet lisenssin Yhdysvalloista. Suomessa saleja on tällä hetkellä yli 50 kappaletta, ja uusia ilmestyy joka vuosi. CrossFitista on tullut monelle harrastajalle elämäntapa, jonka vaikutuksen voi nähdä yltävän aina heidän ruokailutottumuksistaan jopa läheisimpiin ystävyyssuhteisiin saakka. CrossFitin suosion uskotaan liittyvän siihen, että se kannustaa harrastajia yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyys pohjautuu yhdessä treenaamiseen, mutta sitä rakennetaan myös sosiaalisessa mediassa jakamalla kokemuksia, tarinoita ja tietoa liittyen CrossFit-harjoitteluun.
CrossFit on alunperin ollut ammattisotilaiden, palomiesten ja poliisien suosima treenimetodi, mutta ilmiön kasvaessa se on saavuttanut suurta suosiota keskiluokkaisten, usein istumatyötä tekevien naisten ja miesten parissa. Tutkimukseeni haastattelemani naiset eivät olleet harrastaneet ammattimaista urheilua, vaan heidän lajihistoriansa ennen CrossFitin aloittamista sisälsi kuntosaliharjoittelua, joogaa ja erilaisia ohjattuja ryhmäliikuntatunteja. Crossfittaajina heitä kaikkia yhdisti se, millaisen muutoksen he olivat kokeneet identiteetissään siirtyessään perinteiseltä kuntosalilta boksille.
Kivun kautta muutokseen
CrossFit-saleja kutsutaan bokseiksi siitä syystä, että ne ovat minimalistisin välinein varustettuja laatikkomaisia tiloja. Haastattelemani naiset kuvasivat ensimmäistä boksilla käyntiään pelottavaksi kokemukseksi. CrossFit-treenit, joita kutsutaan WODeiksi (englanniksi work out of the day), ovat rankkoja. Vaikka kaikki harjoitukset ovat muokattavissa niin, että jokainen työskentelee omalla tasollaan, harjoitus tehdään usein oman jaksamisen äärirajoilla. Naiset tottuivat kuitenkin nopeasti WODien intensiteettiin, ja he alkoivat kokea pystyvänsä toimimaan omalla epämukavuusalueellaan. Tämä epämukavuusalueella vieraileminen yhä uudestaan päivittäisten treenien kautta nousikin haastatteluissa esiin tärkeimpänä elementtinä vahvuuden rakentamisessa.
”Mä tiesin että selviydyn siitä. En tiennyt, kauanko mulla siihen menee, mutta tiesin että pystyisin! Enkä aikonut lopettaa ennen kuin olin saanut sen tehtyä. Vaikka se oli todella haastavaa. Se oli todella vaikeaa minulle. Mutta täällä ei luovuteta.”
Näin yksi haastateltavistani, Lauren, kuvailee tuntemuksiaan päivän treenistä. CrossFit-harjoituksissa luovuttaminen ei ole vaihtoehto. Itsestä tulee tarkkailun kohde, ja kipu ja kärsimys ovat toissijaista. Henkisen vahvuuden avulla harjoitus viedään loppuun, vaikka keho huutaisi lepoa. Mielen kontrolloiminen on ehdotonta suorituksen loppuun saattamiseksi, ja oman kehon ja mielen rajojen ylittämisestä tulee osa päivittäistä harjoitusta.
CrossFittia harrastavat naiset kokivat muuttuneensa CrossFit-harjoittelun kautta itsevarmemmiksi. Eräs haastateltavista kuvaa kokemustaan näin:
”Olin ennen alistuvampi. Minulla ei ollut hyvää itsetuntoa, joten elämänkatsomukseni on muuttunut ja tapa jolla kannan itseni. CrossFit on auttanut minua tulemaan vahvemmaksi, itsevarmemmaksi. Tunnen oloni varmemmaksi, ja minun on hyvä olla.”
Kipu koetaan vain välttämättömäksi välivaiheeksi fyysisen ja henkisen vahvuuden kasvattamisessa, ja se saa positiivista arvoa sen johtaessa parempaan itsetuntoon ja hyvään oloon.
Kuva: Eveliina Raekallio.
Vahvan kehon merkityksistä
Boksilla keho opitaan näkemään välineenä asioiden aikaansaamiseksi. Tähän vaikuttaa myös se, että tilassa ei ole peilejä, mikä ohjaa katsetta pois omasta ulkonäön tarkkailusta ja antaa painoarvoa taidolle ja tekniikalle. Harjoittelun myötä urheilusuoritus nousee tärkeäksi, ja fokus saattaa siirtyä laihuuden tavoittelusta suorituskyvyn parantamiseen. Crosfittaajista tulee harjoitusten kautta urheilijoita, joiden suhteessa omaan kehoonsa keskiöön nousevat ajatukset terveydestä, voimasta ja kyvykkyydestä. Tämä luo ajatusmallin, jossa vartalon muoto ja koko eivät enää olekaan pääasia.
Kuva: Eveliina Raekallio.
Heikkoutta, henkistä tai fyysistä, ei kuitenkaan katsota hyvällä. Vahvuus on selkeä tavoite, jota kohti kuljetaan määrätietoisesti. Vahvuusdiskurssi rakentuu laihuuden kauneusihanteen vastakohtana. CrossFittia harrastavat naiset kyseenalaistavat ajatusta siitä, että nainen olisi luonnollisesti heikompi sukupuoli, ja laihuus yhdistetään heikkouteen. Kauneusihanteeksi nousevat CrossFit-harrastajien parissa vahvuus, luonnollisuus ja terveellisyys, sekä kehot, joista heijastuu määrätietoisuuden ja itsenäisyyden symboliikkaa.
Ruumiin pinta on kulttuurinen teksti, joka symboloi yksilöiden asemaa yhteiskunnassa, ja urheilullisesta kehosta on länsimaisessa kulttuurissa tullut statussymboli. Antropologian klassisissa tutkimuksissa yksilöiden siirtyminen statuksista toisiin on tapahtunut ruumiillisten transformaatioiden, kuten initiaatioriittien, kautta. Myös CrossFit-harjoittelu voidaan nähdä tällaisena rituaalina, jossa yhteisöllisen kivun ja kärsimyksen kokemuksen kautta kehon muuttuminen elinvoimaisuutta, kyvykkyyttä ja kontrollia symboloivaksi kehoksi uusintaa yhteiskunnan arvoja ja rakenteita.
Kuva: Eveliina Raekallio.
Ajatus kyvykkäästä vahvasta kehosta liittyy ajatukseen terveydestä. Crossfittaajia kannustetaan erilaisiin käytänteisiin ja harjoitteisiin terveyden saavuttamiseksi. CrossFit on harjoitus, jossa tavoitteena on kehon koko potentiaalin käyttöön ottaminen. Nyky-yhteiskunnassa oman potentiaalin käyttöönotto on saanut moraalista arvoa ja vapaa-ajan valinnat perustuvat tämän tavoitteen toteuttamiseen. Vapaa-ajalla tehdään töitä sen eteen, että tullaan paremmiksi, sillä minuus ja keho nähdään muokattavina ja niiden rakentaminen otetaan vakavasti. Tehokkuus ja tuottavuus, kontrolli ja kuri ovat uusliberaalin kulttuurin mantroja, jotka vaikuttavat CrossFitin kaltaisten ilmiöiden suosioon. Länsimainen ajattelu pitää sisällään työmoraalin ja tehokkuuden vaatimuksen ja sen vastakohtana nautinnon ja vapauden ideaalit. Ristiriita näiden välillä aiheuttaa ihmisissä ahdistusta, ja he pyrkivät tasapainoon ottamalla käyttöön erilaisia terveysrituaaleja.
Voimantunne on vapauttavaa
Vahvuus ja siihen liittyvät harjoitteet ovat täynnä normeja, arvoja ja merkityksiä, joiden sisäistäminen auttaa itsenäisen ja kyvykkään itsen rakentamisen projektissa. Henkinen ja fyysinen vahvuus voidaan nähdä vaatimuksina, joiden saavuttamiseksi keho on laitettava töihin vapaa-ajalla kovan harjoittelun ja kurinalaisuuden kautta. Haastattelemani naispuoliset crossfittaajat kuitenkin palaavat treeneihin yhä uudelleen, sillä he eivät koe näitä vaatimuksia raskaina tai rajoittavina.
WODin rituaalinen suorittaminen antaa naisille tunteen kasvaneesta voimasta, sen mahdollistaessa kehollisen kokemuksen päälaelleen kääntymisen; heikkouden vaihtuessa vahvuudeksi, epävarmuuden itsevarmuudeksi ja kykenemättömyyden kyvykkyydeksi. Näiden kokemusten jatkuessa myös boksin ulkopuolelle jokapäiväiseen elämään nousee päällimmäiseksi tunteeksi, Laurenin sanoin; ”Mä voin tehdä ihan mitä vaan!”
Kuva: Eveliina Raekallio.
Modernissa antropologiassa erilaisten urheilulajien ja kehollisten harjoitteiden tutkimukset ovat nousseet tärkeiksi aiheiksi niihin liittyvien kulttuuristen merkitysten vuoksi. Urheilu ja kehon muokkaus herättävät ihmisissä voimakkaita tunteita, ajallista panostusta sekä henkilökohtaista sitoutumista ja velvoitteita. Keskiössä näissä ilmiöissä on itsen rakentamisen projekti, jolla haetaan tasapainoa eletyn kokemuksen sirpaleisuuteen. CrossFitin suosion kasvu Suomessa kertookin muuttuvista ruumiseen kohdistetuista odotuksista ja ihanteista, ja siitä miten näihin vaatimuksiin sopeudutaan ja vastataan.
Toimitus
- Podcast-lukija: Bea Bergholm
- Verkkotaitto: Taina Cooke
- Artikkelikuva: AlexVan/Pixabay (CC0)
Lukemista
Lisätietoa urheilulajista What is CrossFit? -sivustolla.
- Crawford, Robert. 2000. The Ritual of Health Promotion. In S. Williams, J. Gabe and M. Calnan (Eds.), Health, Medicine and Society: Key theories, future agendas (pp. 219 – 235). London & New York: Routledge.
- Dawson, Marcelle C. 2015. CrossFit Fitness Cult or Reinventive Institution? International Review for the Sociology of Sport. 1 – 19.
- Kinnunen, Taina. 2001. Pyhät bodarit. Yhteisöllisyys ja onni täydellisessä ruumiissa. Helsinki: Gaudeamus.
- Knapp, Bobbi A. 2015. Rx’d and Shirtless: An examination of gender in a CrossFit box. Women in Sport and Physical Activity. 23:42 – 53.
- Turner, Victor. 1969. The Ritual Process: Structure and anti-Structure. Chicago: Aldine Publishing.
