Populaarikulttuurin ihmissyöjät ovat hirviömäisiä villi-ihmisiä, mutta kannibalismia on olemassa myös kulttuurisesti hyväksytyissä muodoissa. Amazonin alueen wari-kansa harjoitti kannibalismia sodan ja hautajaisten yhteydessä. Vastustajien ruumiiden syömisessä oli kyse aggressiosta ja vallasta. Wareja tutkineen antropologi Beth A. Conklinin mukaan vainajien syöminen hautajaisten yhteydessä puolestaan oli kunnioituksen ja myötätunnon osoitus kuolleita kohtaan.
Kannibalismi oli myös tapa käsitellä surua. Warit liittävät menetyksen tunteen muistojen materiaalisiin ilmentymiin. Jotta kipeät muistot eivät riivaisi omaisensa menettäneitä, vainajan omaisuus taloa myöten poltettiin ja hänen nimeään lakattiin käyttämästä. Vainajan ruumis muistutti edesmenneestä läheisestä kaikkein eniten. Se leikeltiin paloiksi, grillattiin ja syötiin – hitaasti ja vastenmielisyyttä osoittaen.
Ruumis oli usein ehtinyt jo aloittaa mätänemisen, joka saattoi tehdä ruokailusta niin inhottavaa, että vain pieni osa lihaa pisteltiin poskeen ja loput poltettiin. Warien kannibalismi loppui valtion ja lähetyssaarnaajien toimesta 1960-luvulla.
Lukemista
- Beth A. Conklin. Consuming Grief: Compassionate Cannibalism in an Amazonian Society.
- https://
pib.socioambiental.org/en/ povo/wari/865
