Miehen nänni ei ole turha

Keski-Afrikan aka-pyg­mi­kan­san parissa miehen nänni ei ole turhake, vaan lähes yhtä käy­tän­nöl­li­nen väline kuin naisen vastaava. Tämä käy ilmi akojen kult­tuu­ria tutkineen ant­ro­po­lo­gi Barry Hewlettin tut­ki­muk­ses­ta, jonka mukaan suku­puol­ten väliseen työn­ja­koon suh­tau­du­taan yhtei­söis­sä äärim­mäi­sen jous­ta­vas­ti. Naiset ja miehet vaihtavat rooleja keskenään luon­te­vas­ti ja vailla min­kään­lais­ta “väärän roolin” aiheut­ta­maa stigmaa. Naisporukka saattaa lähteä vauvat kai­na­los­sa met­säs­tä­mään samalla kun miehet jäävät leiriin kok­kaa­maan — tai toisin päin.

Aka-miehille on luontevaa ottaa vastuu pienten vauvojen hoidosta. Miesten kelpaa istua äijä­po­ru­kas­sa pal­mu­vii­nin äärellä pienet vauvat tiiviisti sylissään, tai paljaalla rin­nal­laan. Vaikka mie­hi­sis­tä nänneistä ei heru vauvalle ravintoa, lohtua ja lähei­syyt­tä niistä on ime­väi­sel­le silti. Akojen parissa kenel­le­kään ei tulisi mieleen korvata äidin tissiä tutilla, kun isin nännitkin on keksitty. Hewlettin mukaan aka-kansan isät viet­tä­vät­kin pienten lastensa kanssa enemmän aikaa kuin isät missään muualla päin maailmaa.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta ja tiedeviestijä. Ottaa mielellään vastaan kirjoittamiseen, tekstien toimittamiseen ja tutkimuspohjaisen tiedon yleistajuistamiseen liittyviä tehtäviä.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Osa vapaaehtoisesti lapsettomista henkilöistä haluaisi hakeutua pysyvän ehkäisykeinon tarjoavaan sterilisaatiotoimenpiteeseen. Suomen steriloimislaissa määriteltyjen kriteerien vuoksi he joutuvat kuitenkin yleensä odottamaan kolmenkymmenen vuoden ikärajan täyttymistä saadakseen lähetteen toimenpiteeseen. Toimenpiteen tiukka sääntely viestii siitä, että kulttuurissamme elää yhä vahvoja lisääntymiseen liittyviä normeja.

Päätös kieltäytyä koronarokotteesta voi perustua moniin syihin. Huoli rokotteen mahdollisista haitoista sekä epäluottamus viranomaistoimijoita kohtaan on yleistä. Epäluottamuksen syvenemisen ja rokotekeskustelun polarisoitumisen ehkäisemiseksi on syytä pyrkiä ymmärtämään, mistä huoli ja kritiikki rokottamista kohtaan kumpuavat.