Pokémonin kulttuurihistoria

Miten maa­il­man­laa­jui­sek­si hitiksi noussut mobii­li­pe­li kietoutuu Japanin ja Kiinan kult­tuu­ri­his­to­ri­aan? Pokémon Go on äly­pu­he­li­mel­la pelattava yhtei­söl­li­nen peli, jossa pyy­dys­te­tään poké­mo­neik­si kut­sut­tu­ja hahmoja. Pelaajat keräi­le­vät olentoja, kas­vat­ta­vat niistä voi­mak­kai­ta ja pistävät ne tais­te­le­maan toisten pelaajien kas­vat­te­ja vastaan.

Japanin vanhin uskonto on ani­mis­ti­nen shin­to­lai­suus. Sen mukaan maailmaa asuttavat kamit, juma­luu­det jotka elävät puissa, joissa, kivissä ja taivaalla. Kameille on suopean kans­sa­käy­mi­sen takaa­mi­sek­si tar­jot­ta­va ruokaa ja suit­suk­kei­ta. Kuten kamit, myös pokémonit asuvat kaik­kial­la ympä­ris­tös­sä, ja myös niistä voi ruokaa tar­joa­mal­la hou­ku­tel­la itselleen liit­to­lai­sia.

Toinen poké­mo­nien takana vai­kut­ta­va perinne on hyön­teis­ten keräily ja kou­lut­ta­mi­nen. Kiinassa sirkoilla ja niiden äänellä on ollut his­to­rial­li­ses­ti erityinen paikka joka­päi­väi­ses­sä elämässä. Tang-dynastian aikana sirkkoja kan­nis­kel­tiin koris­teel­li­sis­sa laa­ti­kois­sa, ja eri lajeja arvos­tet­tiin niiden tuottaman musiikin tähden. Kiinalainen perinne ruokki japa­ni­lais­ta vapaa-ajan kult­tuu­ria, jossa hyön­tei­siä keräil­tiin ja kou­lu­tet­tiin tais­te­le­maan toisiaan vastaan. Se oli luok­ka­ra­jat ylittävä harrastus, johon osal­lis­tui­vat uhka­pe­lu­rit, oppineet, byro­kraa­tit ja lapset. Alkaako jo kuulostaa tutulta?

Pokémonin kehittäjä, japa­ni­lai­nen Satoshi Tajiri vietti lap­suu­ten­sa keräten ja kil­pai­lut­taen ötököitä. Tämä mie­les­sään hän halusi luoda pelin, joka välit­täi­si kou­lut­ta­mi­sen ja tais­te­lui­den jän­ni­tyk­sen lisäksi hyön­teis­ten keruun yhtei­söl­li­sen luonteen. Historiallisesta har­ras­tuk­ses­ta ja shin­to­lai­ses­ta kos­mo­lo­gias­ta kehittyi näin ilmiö nimeltä Pokémon.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Klassisessa luonnon ja kulttuurin kahtiajaossa eläinten on nähty voivan olla kulttuurissa läsnä vain valtasuhteen kautta, eli ihmisen kesyttäminä koti- tai lemmikkieläiminä. Ihmisen suhdetta muihin lajeihin ei voi kuitenkaan täysin erottaa ihmisten keskinäisestä sosiaalisesta kanssakäymisestä, sillä sekä ihmiset että eläimet ovat omaksuneet toisensa omiin kulttuureihinsa.