Pokémonin kulttuurihistoria

Miten maa­il­man­laa­jui­sek­si hitiksi noussut mobii­li­pe­li kietoutuu Japanin ja Kiinan kult­tuu­ri­his­to­ri­aan? Pokémon Go on äly­pu­he­li­mel­la pelattava yhtei­söl­li­nen peli, jossa pyy­dys­te­tään poké­mo­neik­si kut­sut­tu­ja hahmoja. Pelaajat keräi­le­vät olentoja, kas­vat­ta­vat niistä voi­mak­kai­ta ja pistävät ne tais­te­le­maan toisten pelaajien kas­vat­te­ja vastaan.

Japanin vanhin uskonto on ani­mis­ti­nen shin­to­lai­suus. Sen mukaan maailmaa asuttavat kamit, juma­luu­det jotka elävät puissa, joissa, kivissä ja taivaalla. Kameille on suopean kans­sa­käy­mi­sen takaa­mi­sek­si tar­jot­ta­va ruokaa ja suit­suk­kei­ta. Kuten kamit, myös pokémonit asuvat kaik­kial­la ympä­ris­tös­sä, ja myös niistä voi ruokaa tar­joa­mal­la hou­ku­tel­la itselleen liit­to­lai­sia.

Toinen poké­mo­nien takana vai­kut­ta­va perinne on hyön­teis­ten keräily ja kou­lut­ta­mi­nen. Kiinassa sirkoilla ja niiden äänellä on ollut his­to­rial­li­ses­ti erityinen paikka joka­päi­väi­ses­sä elämässä. Tang-dynastian aikana sirkkoja kan­nis­kel­tiin koris­teel­li­sis­sa laa­ti­kois­sa, ja eri lajeja arvos­tet­tiin niiden tuottaman musiikin tähden. Kiinalainen perinne ruokki japa­ni­lais­ta vapaa-ajan kult­tuu­ria, jossa hyön­tei­siä keräil­tiin ja kou­lu­tet­tiin tais­te­le­maan toisiaan vastaan. Se oli luok­ka­ra­jat ylittävä harrastus, johon osal­lis­tui­vat uhka­pe­lu­rit, oppineet, byro­kraa­tit ja lapset. Alkaako jo kuulostaa tutulta?

Pokémonin kehittäjä, japa­ni­lai­nen Satoshi Tajiri vietti lap­suu­ten­sa keräten ja kil­pai­lut­taen ötököitä. Tämä mie­les­sään hän halusi luoda pelin, joka välit­täi­si kou­lut­ta­mi­sen ja tais­te­lui­den jän­ni­tyk­sen lisäksi hyön­teis­ten keruun yhtei­söl­li­sen luonteen. Historiallisesta har­ras­tuk­ses­ta ja shin­to­lai­ses­ta kos­mo­lo­gias­ta kehittyi näin ilmiö nimeltä Pokémon.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

3.10.2020 oli Saksan jälleenyhdistymisen 30. vuosipäivä. Yhdistyminen on kylmän sodan loppumisen ja lännen voiton symboli. Saksassa vallitseva narratiivi on pitkään korostanut kahden yhteen kuuluvan osan yhdistymistä. Tarina on usein peittänyt alleen yhdistymisen kipupisteet. Viime vuosina vaikea aihe on kuitenkin noussut julkiseen keskusteluun.

J.M. Bergerin kirjoittama teos Ekstremismi tarjoaa ajankohtaisen näkökulman ekstremismiä koskevaan keskusteluun ja tutkimukseen. Berger esittää oman määritelmänsä sille, mitä ekstremismi on ja kuvailee niitä olosuhteita, jotka luovat pohjaa ääriajattelulle. Kirja on tiivis johdatus aihepiiriin. Mistä vastakkainasettelu ja ääriajattelu kumpuavat?