Pokémonin kulttuurihistoria

Miten maa­il­man­laa­jui­sek­si hitiksi noussut mobii­li­pe­li kietoutuu Japanin ja Kiinan kult­tuu­ri­his­to­ri­aan? Pokémon Go on äly­pu­he­li­mel­la pelattava yhtei­söl­li­nen peli, jossa pyy­dys­te­tään poké­mo­neik­si kut­sut­tu­ja hahmoja. Pelaajat keräi­le­vät olentoja, kas­vat­ta­vat niistä voi­mak­kai­ta ja pistävät ne tais­te­le­maan toisten pelaajien kas­vat­te­ja vastaan.

Japanin vanhin uskonto on ani­mis­ti­nen shin­to­lai­suus. Sen mukaan maailmaa asuttavat kamit, juma­luu­det jotka elävät puissa, joissa, kivissä ja taivaalla. Kameille on suopean kans­sa­käy­mi­sen takaa­mi­sek­si tar­jot­ta­va ruokaa ja suit­suk­kei­ta. Kuten kamit, myös pokémonit asuvat kaik­kial­la ympä­ris­tös­sä, ja myös niistä voi ruokaa tar­joa­mal­la hou­ku­tel­la itselleen liit­to­lai­sia.

Toinen poké­mo­nien takana vai­kut­ta­va perinne on hyön­teis­ten keräily ja kou­lut­ta­mi­nen. Kiinassa sirkoilla ja niiden äänellä on ollut his­to­rial­li­ses­ti erityinen paikka joka­päi­väi­ses­sä elämässä. Tang-dynastian aikana sirkkoja kan­nis­kel­tiin koris­teel­li­sis­sa laa­ti­kois­sa, ja eri lajeja arvos­tet­tiin niiden tuottaman musiikin tähden. Kiinalainen perinne ruokki japa­ni­lais­ta vapaa-ajan kult­tuu­ria, jossa hyön­tei­siä keräil­tiin ja kou­lu­tet­tiin tais­te­le­maan toisiaan vastaan. Se oli luok­ka­ra­jat ylittävä harrastus, johon osal­lis­tui­vat uhka­pe­lu­rit, oppineet, byro­kraa­tit ja lapset. Alkaako jo kuulostaa tutulta?

Pokémonin kehittäjä, japa­ni­lai­nen Satoshi Tajiri vietti lap­suu­ten­sa keräten ja kil­pai­lut­taen ötököitä. Tämä mie­les­sään hän halusi luoda pelin, joka välit­täi­si kou­lut­ta­mi­sen ja tais­te­lui­den jän­ni­tyk­sen lisäksi hyön­teis­ten keruun yhtei­söl­li­sen luonteen. Historiallisesta har­ras­tuk­ses­ta ja shin­to­lai­ses­ta kos­mo­lo­gias­ta kehittyi näin ilmiö nimeltä Pokémon.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Jättiläiskalmarit esitetään tänä päivänä “merten viimeisinä mysteereinä”. Näköhavainnot niistä ovat antaneet esikuvan muun muassa skandinaavisesta tarinaperinteestä tutulle merihirviö Krakenille. Jättiläiskalmareita ei kuitenkaan ole pidetty hirviöinä kautta aikojen, vaan ne hirviöllistettiin vasta 1800-luvun lopulla.

Tuhansia vuosia vanhoja ihmisen ja eläinten jäänteitä ja esineitä tutkimalla saadaan tietoa siitä, millä tavoin merkityksellisimmät eläimet muokkasivat ihmisyhteisöjä. Monilajisessa maailmassa ihminen ei nähnyt itseään olemassaolon keskipisteenä, vaan eli vuorovaikutussuhteessa ympäristönsä kanssa. Mitä eläimissä kunnioitettiin? Miten hirvenpyytäjä toimi varmistaakseen onnistuneen pyynnin?

Koira on kulkenut kanssamme muinaisilta leirinuotioilta vahtimaan modernin yhteiskunnan rajoja, osaksi tarinoitamme ja pitämään seuraa yksin jääneille vanhuksille. Kuluttamiseen keskittyvässä yhteiskunnassamme koirasta on lisäksi tullut tuote, jolle myös ostetaan tavaroita ja palveluita.