Kiinalainen naisten kieli

Nüshu on kii­na­lai­nen, lähes kadonnut kir­joi­tus­jär­jes­tel­mä. ‘Nu shu’ tar­koit­taa “naisten kir­joi­tus­ta”, ja se on nimensä mukai­ses­ti ollut vain naisten käyttämä.

Kiina oli 1800 – 1900 ‑luvuilla hyvin pat­riar­kaa­li­nen yhteis­kun­ta, jossa naisen tahto oli kolmesti alis­tei­nen miehelle: isälle, avio­puo­li­sol­le ja omalle pojalle. Tyttöjen jal­ka­te­rät pidettiin paikoin yhä pieninä murs­kaa­mal­la luut ja sitomalla jalat niin, että liik­ku­mi­nen oli vaikeaa. Kirjoitustaito oli miesten — ja harvojen eliitin naisten — etuoikeus. Paitsi lounais-Kiinassa, jossa syntyi nüshu.

Nüshu oli pai­kal­li­nen, naisten itsensä kehittämä kir­joi­tus­jär­jes­tel­mä, jonka avulla taval­li­set maa­lais­nai­set pääsivät osaksi kir­joit­ta­mi­sen iloa. Sitä käy­tet­tiin kir­jei­siin, rukouk­siin, onnit­te­lui­hin ja omae­lä­män­ker­toi­hin. Taito siirtyi äidiltä tyt­tä­rel­le kunnes vuoden 1949 val­lan­ku­mous muutti naisten asemaa niin mer­kit­tä­väs­ti, että oman kielen tarve väheni.

Voisi kuvitella, että naisten omassa kir­joi­tus­jär­jes­tel­mäs­sä oli kyse sala­kie­les­tä. Aiemmin sen arveltiin toimineen naisten salaisena aseena pat­riar­kaat­tia vastaan. Miehet kuitenkin tiesivät nüshusta ja luul­ta­vas­ti ymmär­si­vät sitä ääneen luettuna. Syvempi tutus­tu­mi­nen kieleen ei vain ilmei­ses­ti ollut sen kiin­nos­ta­vam­paa kuin mui­hin­kaan ‘naisten puuhiin’ perehtyminen.

Viimeinen Nüshun osaaja kuoli 2004. Tekstejä ei juuri ole jäljellä, sillä monet naiset halusivat kir­joi­tuk­sen­sa hautaan kanssaan. 1960-luvulla alkaneen kult­tuu­ri­val­lan­ku­mouk­sen aikana iso osa säi­ly­nei­tä tekstejä tuhottiin. Nüshua on yritetty elvyttää Tsinghuan yli­opis­tos­sa Pekingissä, opet­ta­mal­la sitä — tällä kertaa myös miehille. 

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta ja tiedeviestijä. Ottaa mielellään vastaan kirjoittamiseen, tekstien toimittamiseen ja tutkimuspohjaisen tiedon yleistajuistamiseen liittyviä tehtäviä.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Kaahailu – puhekielellä tafheet – muutti ajoittain Saudi-Arabian pääkaupunki Riadin keskustan pääkadut kilparadoiksi, joiden varsilla poikien ja nuorten miesten joukot seurasivat uhkarohkeita ajoesityksiä.

Miten puut kietoutuvat osaksi arkeamme tänä päivänä? Antropologi Kaisa Vainio kertoo ihmisten ja yksittäisen puiden välisiin suhteisiin kohdistuvasta tutkimuksestaan ja Suomen Metsämuseo Luston amanuenssi Tuomas Juva valottaa suomalaisten monipuolista metsähistoriaa.

Osa vapaaehtoisesti lapsettomista henkilöistä haluaisi hakeutua pysyvän ehkäisykeinon tarjoavaan sterilisaatiotoimenpiteeseen. Suomen steriloimislaissa määriteltyjen kriteerien vuoksi he joutuvat kuitenkin yleensä odottamaan kolmenkymmenen vuoden ikärajan täyttymistä saadakseen lähetteen toimenpiteeseen. Toimenpiteen tiukka sääntely viestii siitä, että kulttuurissamme elää yhä vahvoja lisääntymiseen liittyviä normeja.