Kauneus on katsojan silmässä

Tämän viikon Pohjantähden alla tar­kas­te­li kau­neusi­han­tei­ta. Miten län­si­mais­ten kau­neusi­han­tei­den leviä­mi­nen vaikuttaa maa­il­mal­la, ja onko uni­ver­saa­lia kauneutta olemassa?

Kauneudessa ei ole kyse ainoas­taan bio­lo­gi­ses­ta veto­voi­mas­ta. Käsitykset kau­neu­des­ta ilmen­tä­vät aikaan, paikkaan, luokkaan, sta­tuk­seen, kult­tuu­ri­siin hyveisiin ja sosi­aa­li­siin suh­tei­siin liittyviä asioita. Yleisesti aja­tel­laan, että kauneus on nuoruutta ja terveyttä. Silloin esi­mer­kik­si valkoiset ja ehjät hampaat ovat kauniit — mutta maa­il­mas­sa on myös paikkoja, joissa hampaat teroi­te­taan tai mustataan kauneuden nimissä.

Euroamerikkalainen kau­pal­li­nen kulttuuri on levit­tä­nyt kasvonsa maailman eri kolkkiin ja muokkaa pei­li­ku­via ympäri palloa. Kolonialistisen maa­il­man­jär­jes­tyk­sen perintönä valkoinen hipiä ja muut euroop­pa­lai­set piirteet ovat pitkään olleet huudossa etenkin entisillä siirtomaa-alueilla. Korkeampaa yhteis­kun­ta­luok­kaa edustavan ulkonäön ihan­noin­ti on tätäkin vanhempaa perua. Vaaleaa ihonsävyä on suosittu myös län­si­mai­sis­sa kult­tuu­reis­sa. Sisätyölle on his­to­rias­sa usein annettu korkeampi arvo kuin ulko­työl­le, jonka merkkejä on ollut muun muassa rus­ket­tu­nut iho.

Läntinen media valitsee mai­nos­ku­viin län­si­maa­lai­sen näköisiä malleja myös muualla maa­il­mas­sa. Median tarjoama kau­neusi­han­ne poikkeaa siten taval­li­sen tallaajan ulko­näös­tä muualla vielä enemmän kuin meillä, ja ulko­nä­köön haetaan radi­kaa­le­ja muutoksia plas­tiik­ka­ki­rur­gian keinoin. Jopa kasvojen luuston koko raken­net­ta saatetaan haluta muuttaa, kun omasta ulko­näös­tä on pitkä matka läntiseen ihan­tee­seen. Etelä-Korean pää­kau­pun­gin Seoulin naisista kau­neus­leik­kauk­sis­sa on käynyt vaih­te­le­vien arvioiden mukaan ehkä joka kolmas, pari­kymp­pis­ten tapauk­ses­sa jopa useampi kuin joka toinen. Kiinalainen nuori saattaa saada van­hem­mil­taan lahjaksi leik­kauk­sen, jossa aasia­lai­nen sil­mä­luo­men muoto hävi­te­tään. Länsimainen on kaunista, ja kauniit menes­ty­vät.

Kauneus voi olla myös ulos­sul­ke­vaa vies­tin­tää. Silloin ei ole tar­koi­tus­kaan, että muut kuin tietyn ryhmän jäsenet näkevät, ymmär­tä­vät ja jakavat sen mer­ki­tyk­sen. Kauneusihanteet eivät vaihtele ainoas­taan kult­tuu­ri­pii­rien vaan myös pie­nem­pien ryhmien välillä. Yhdessä kon­teks­tis­sa rumana pidetty asia voi toisaalla saada täysin päin­vas­tai­sen mer­ki­tyk­sen. Kauneuden koke­muk­ses­sam­me onkin runsaasti limit­täi­siä kerroksia, eikä ilmiötä voi typistää yhteen seli­tyk­seen.

Armanin haas­tat­te­le­ma plas­tiik­ka­ki­rur­gi arvelee kult­tuu­rin olevan muut­tu­mas­sa pysyvästi siihen suuntaan, että ulkonäön kor­jaus­ten halutaan olevan näyttäviä. Kehon esteet­ti­nen parantelu voidaan nähdä bio­lo­gi­set rajoi­tuk­set ylit­tä­vä­nä — tai siihen pyrkivänä — toi­min­ta­na. Korjausten näyttävä koros­ta­mi­nen taas voidaan lukea tämän kehi­tyk­sen tie­toi­se­na osoi­tuk­se­na ja näkyvänä viestinä siitä, että oma keho edustaa luonnon rajat ylit­tä­nyt­tä tule­vai­suu­den ihmi­syyt­tä.


AntroBlogi seuraa Arman Pohjantähden alla –doku­ment­ti­sar­jaa ja kir­joit­taa vii­kot­tain ant­ro­po­lo­gi­sia kom­men­taa­re­ja jaksoissa käsi­tel­tyi­hin aiheisiin.

Lue myös

Eileen Anderson-Fye. 2012. Anthropological Perspectives on Physical Appearance and Body Image.

Eugenia Kaw. 2013. Medicalization of Racial Features: Asian American Women and Cosmetic Surgery.

Margaret L. Hunter. 2013. ‘If You’re Light You’re Alright’: Light Skin Color as Social Capital for Women of Color.

Kirjoittaja

AntroBlogin toimitus kirjoittaa lyhyempiä kommentteja toisinaan yhteisöllisen nimimerkin takaa. Kirjoittajat ovat antropologeja ja oman alansa ammattilaisia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Ilpo 9.9.2017 klo 16:24

    Mielenkiintoista! Ja hieno saitti yli­pää­tään! :)

    Vastaa

Lue myös nämä:

Tiibetiläisessä ilmahautauksessa vainajan ruumiista hankkiudutaan eroon tarjoamalle se haaskalintujen syötäväksi. Käytäntöön liittyy näkemyksiä elämän kunnioittamisesta ja kuolemasta ensisijaisesti henkisenä tapahtumana.

Iltapäivisin monissa japanilaisissa yrityksissä avataan radio ja aloitetaan työntekijöiden yhteinen voimisteluhetki. Hetkeen kuuluu venyttelyä ja mahdollisesti voimisteluliikkeitä, joillain työpaikoilla käytössä saattaa olla myös kiipeilyteline.

Suomessa aivovammautuu vuosittain arviolta 20 000 ihmistä. Arvio lienee alimitoitettu, sillä suuri osa etenkin lievistä aivovammoista jää kokonaan toteamatta. Ne saatetaan myös todeta “aivotärähdyksiksi”, joista toipuu ennalleen. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu. Joskus päähän osuu kovempaa, ja se voi mullistaa henkilön koko maailman.

Breakdancen liikekieli on vahvaa ja maskuliinista. Siihen kuuluu paljon voimaa ja tarkkuutta vaativia liikkeitä, pysäytyksiä ja hyppyjä. Toisaalta sen historiaan ja lajin kulttuuriin kuuluu hauskanpito ja yleisön viihdyttäminen. Mitä breakdance merkitsee sen harrastajille ja heidän identiteetin kokemukselleen?