Unien merkitys islamissa

Unilla on paljon pai­noar­voa monissa uskon­nois­sa ja hen­ki­sis­sä perin­teis­sä, myös islamissa. Koraanin mukaan profeetta Muhammad itse näki todeksi tulevia enneunia, joiden sanotaan olleen juma­lal­lis­ta joh­da­tus­ta. Sekä Koraanin että pyhien hadith-kir­joi­tus­ten mukaan juma­lai­nen ins­pi­raa­tio saat­taa­kin tulla unien muodossa.

Muslimeille unet ovat parem­min­kin kutsu kurkistaa tule­vai­suu­teen kuin muistojen varastoon. Hadithien ja isla­mi­lais­ten uni­kir­jo­jen mukaan unia on kol­men­lai­sia. Pahat unet, hulm, ovat peräisin paho­lai­sel­ta tai pahoilta hengiltä. Tosiunet, ru’ya, ovat juma­lal­li­ses­ti ins­pi­roi­tu­nei­ta. Niiden lähde on Allah tai joku islamin pyhi­myk­sis­tä ja pro­fee­tois­ta. Kolmas unityyppi on hadith nafsi, “oma puhe”. Se tulee ihmisestä itsestään, ja heijastaa unen­nä­ki­jän ajatuksia.

Islamilaisen käsi­tyk­sen mukaan unien tul­kit­se­mi­nen on taidetta ja juma­lal­li­ses­ti ins­pi­roi­tu­nut­ta toimintaa. Tulkintojen tekeminen on kuitenkin mut­ki­kas­ta. Ensisijaisen tärkeää on erottaa, minkä kate­go­rian unesta on kyse. Pelottavat tai sekavat unet ovat huonoa alkuperää. Lyhyet ja selkeät unet saattavat tuoda juma­lal­lis­ta joh­da­tus­ta ja apua. Taitamattoman tul­kit­si­jan on vaikea erottaa, milloin kaunis uni on juma­lal­li­nen ja milloin silkka haavekuva. Jotain tun­nus­merk­ke­jä tidetään: esi­mer­kik­si varhain aamulla nähdyt unet ovat muita useammin juma­lal­li­sia.

Islamin moder­ni­soi­tues­sa myös unien rooli muuttuu. Muslimireformistit pyrkivät koros­ta­maan islamin ratio­naa­lis­ta luonnetta, ja tekevät pesäeroa van­ha­kan­tai­seen uskonnon har­joit­ta­mi­seen. He vähät­te­le­vät unien mer­ki­tys­tä, eivätkä haluaisi niitä lii­tet­tä­vän usko­n­asioi­hin. Unet mer­ki­tyk­si­neen ovat silti yhä tärkeässä roolissa islamin mys­ti­koil­la, sufeilla.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Karibianmeren saarille saapuneet espanjalaiset valloittajat pyrkivät selvittämään 1500-luvun alussa, onko paikallisilla sielua. Kysymys oli keskeinen löytöretkien kannalta, sillä vain ihmisiä joilla on sielu, voidaan käännyttää kristinuskoon. Saarten paikallisia asukkaita taas kiinnosti tutkia valloittajien ruumiita. He hukuttivat saapuneita ja tarkkailivat, mätänevätkö kehot kuoleman jälkeen.

Uskonto on varsin tavallinen aihe kirjallisuudessa, elokuvissa ja tv-sarjoissa, mutta suurelle yleisölle tehdyissä elektronisissa peleissä se on harvinaisempi. Miten uskontoa käsitellään peleissä sen ollessa mukana, ja miksi peliala poikkeaa tässä muista viihteen ja kulttuurin aloista?

Taikauskon olemassaolo hämmentää vuosikymmenestä toiseen. Miksi enteisiin ja amuletteihin turvaudutaan edelleen, tutkimustiedosta ja koulutuksesta huolimatta? Perinteiset uskomukset, onnen varmistelu ja maagiset yhteydet saavat voimansa intuitiosta, sosiaalisuudesta ja tunteista. Kaikkia toimiamme ei ensisijaisesti ohjaa tieto.