Unien merkitys islamissa

Unilla on paljon pai­noar­voa monissa uskon­nois­sa ja hen­ki­sis­sä perin­teis­sä, myös islamissa. Koraanin mukaan profeetta Muhammad itse näki todeksi tulevia enneunia, joiden sanotaan olleen juma­lal­lis­ta joh­da­tus­ta. Sekä Koraanin että pyhien hadith-kir­joi­tus­ten mukaan juma­lai­nen ins­pi­raa­tio saat­taa­kin tulla unien muodossa.

Muslimeille unet ovat parem­min­kin kutsu kurkistaa tule­vai­suu­teen kuin muistojen varastoon. Hadithien ja isla­mi­lais­ten uni­kir­jo­jen mukaan unia on kol­men­lai­sia. Pahat unet, hulm, ovat peräisin paho­lai­sel­ta tai pahoilta hengiltä. Tosiunet, ru’ya, ovat juma­lal­li­ses­ti ins­pi­roi­tu­nei­ta. Niiden lähde on Allah tai joku islamin pyhi­myk­sis­tä ja pro­fee­tois­ta. Kolmas unityyppi on hadith nafsi, “oma puhe”. Se tulee ihmisestä itsestään, ja heijastaa unen­nä­ki­jän ajatuksia.

Islamilaisen käsi­tyk­sen mukaan unien tul­kit­se­mi­nen on taidetta ja juma­lal­li­ses­ti ins­pi­roi­tu­nut­ta toimintaa. Tulkintojen tekeminen on kuitenkin mut­ki­kas­ta. Ensisijaisen tärkeää on erottaa, minkä kate­go­rian unesta on kyse. Pelottavat tai sekavat unet ovat huonoa alkuperää. Lyhyet ja selkeät unet saattavat tuoda juma­lal­lis­ta joh­da­tus­ta ja apua. Taitamattoman tul­kit­si­jan on vaikea erottaa, milloin kaunis uni on juma­lal­li­nen ja milloin silkka haavekuva. Jotain tun­nus­merk­ke­jä tidetään: esi­mer­kik­si varhain aamulla nähdyt unet ovat muita useammin juma­lal­li­sia.

Islamin moder­ni­soi­tues­sa myös unien rooli muuttuu. Muslimireformistit pyrkivät koros­ta­maan islamin ratio­naa­lis­ta luonnetta, ja tekevät pesäeroa van­ha­kan­tai­seen uskonnon har­joit­ta­mi­seen. He vähät­te­le­vät unien mer­ki­tys­tä, eivätkä haluaisi niitä lii­tet­tä­vän usko­n­asioi­hin. Unet mer­ki­tyk­si­neen ovat silti yhä tärkeässä roolissa islamin mys­ti­koil­la, sufeilla.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta aloitti tänä syksynä ensimmäistä kertaa historiansa aikana islamilaisen teologian opetuksen. Uuteen lehtorin virkaan astui pitkän tutkijan uran tehnyt uskontoantropologi Mulki Al-Sharmani. Tässä haastattelussa hän kertoo monivaiheisen uratarinansa.

Espoon hiippakunnan piispanvaalissa ehdolla oleva Juhani Holma pitää erikoisena toivetta, että miehet jättäytyisivät pois kisasta ja antaisivat tilaa edes yhdelle naiselle kirkon ylimmässä johdossa. Holma paheksuu myös sitä, että viimeaikaisissa piispanvaaleissa joidenkin äänestyskäyttäytymisen on ratkaissut kysymys samaa sukupuolta olevien parien mahdollisesta vihkimisestä, jota Holma itse ei kannata. Holman ’globaaliksi’ väittämä yksiavioinen, heteroseksuaalinen avioliittoihanne on kuitenkin syntynyt tietyssä kulttuurisessa, historiallisessa ja uskonnollisessa kontekstissa – samoin kuin muutkin ihanteet ja käytänteet.

Muinaisessa maya-yhteiskunnassa kaakao oli paljon enemmän kuin herkullinen juoma. Se oli aateliston merkittävissä rituaaleissa ja juhlissa käyttämä herkku, jota uhrattiin jumalille ja haudattiin vainajan mukaan matkalle tuonpuoleiseen. Kaakao oli myös sekä valuuttaa että lääke, joka sopi niin vatsalle kuin tulehdusten hoitoon.