Yle Radio 1:n Löytöretki suomalaiseen toivoon -sarjan viimeisessä osassa toimittaja Satu Kivelä tapaa antropologi Inkeri Aulan. Kuten kuunnelman aiemmissakin jaksoissa, yhteisöllisyys ja yhteyden kokemuksen tärkeys nousevat keskeiseen rooliin.
Aula nostaa keskustelun toivosta globaalille tasolle. Hän huomauttaa, että niin toivo kuin epätoivokin rakentuvat vuorovaikutussuhteissa, ja että elämme maailmassa jossa vaikutamme kaiken aikaa toinen toisiimme. Teoillamme on vaikutuksia muihin myös silloin, kun emme itse näe sitä – asia joka tuo toivoa yhdelle saattaa samalla luoda epätoivoa toiselle.
Myös aiemmissa kommenteissamme on käsitelty yksilökeskeisen ja markkinavetoisen kulttuurin suhdetta onneen ja toivoon. Vauraassa ja hyvinvoivassa lännessä toivon käsite on pitkälti kaapattu kaupallisten unelmien ja poliittisen retoriikan käyttöön.
Tämä ei ole ongelmallista ainoastaan siksi, että toivon myyminen on useimmiten silkkaa käärmeöljyn kauppaamista. Suurempi pulma piilee siinä, että hyödykkeiden pitkät tuotantoketjut aiheuttavat monissa tapauksissa tuskaa ja epätoivoa ihmisille, eläimille ja ympäristöille, joiden kanssa ne ovat suoraan tai välillisesti tekemisissä. Ilmiö on erityisen tuttu niille antropologeille, jotka työskentelevät alkuperäiskansojen parissa.
Markkinatalouden kritiikki ja vaihtoehtoiset, vähäisempään kulutukseen tähtäävät elämäntavat törmäävät monesti ajatukseen siitä, että menneisyyteen ei ole paluuta. Käsityksemme kehityksestä on usein hyvin lineaarinen. Meille on tyypillistä ajatella, että myös kulttuurinen kehitys etenee tiettyyn, alati paremmaksi muuttuvaan suuntaan. Aikaisemmin tapahtuneen kehityksen piiristä löytyvät asiat näyttäytyvät siten auttamatta vanhentuneina.
Monet antropologit kritisoivat tätä näkemystä. Heidän mukaansa esimerkiksi alkuperäiskansoilla olevaa perinteistä, ‘glokaaliksi’ kutsuttua tietotaitoa ei kannattaisi käsitteellistää ‘alkeelliseksi’ ja olettaa, että myöhemmin syntyneet toiminnan mallit ovat automaattisesti parempia. Tämä voi rajata ulkopuolelleen paljon mahdollisuuksia – ja toivoa. Aula sanookin toivon syntyvän niistä hetkistä, joissa ihmiset valitsevat jotakin muuta kuin vallitsevan järjestyksen ylläpitämisen.
“Antropologia tarjoaa maailmalle sen, että voidaan yrittää ymmärtää täysin toisenlaisia tapoja havaita maailma”, sanoo Inkeri Aula, ja me toimituksessa emme voisi olla enempää samaa mieltä.
Yle Radio 1:n Toivon heinäkuu: Löytöretki suomalaiseen toivoon -sarja kuullaan perjantaisin kello 15.05. Neliosainen ohjelmasarja on kuunneltavissa myös Yle Areenassa. Ohjelmasarjan yhteistyökumppaneina toimivat Suomen mielenterveyden keskusliitto, AntroBlogi sekä Luonnonpäivät.fi.
Toimitus
- Artikkelikuva: Yle Radio 1
Lukemista
- Hirokazu Miyazaki ja Richard Swedberg, 2016. The Economy of Hope.
