Luento: Epänormaalin diagnoosi

Luento: Epänormaalin diagnoosi (Tabufestivaali 2017) FT Tuomas Vesterinen tar­kas­te­lee hulluuden ja nor­maa­liu­den mää­rit­te­lyä ant­ro­po­lo­gis­ten tut­ki­mus­ten ja filo­so­fis­ten poh­din­to­jen valossa. Mielenterveyshäiriödiagnooseilla on eettisiä ja käy­tän­nöl­li­siä seu­rauk­sia: ne ohjaavat hoitoa ja suh­tau­tu­mis­tam­me kans­saih­mi­siin. Diagnooseja ei kui­ten­kaan tehdä arvo­tyh­jiös­sä. Kulttuuri vaikuttaa käsi­tyk­siim­me nor­maa­lis­ta ja epä­nor­maa­lis­ta ja näiden käsi­tys­ten kautta mie­len­ter­vey­son­gel­mien mää­rit­te­lyyn ja luon­tee­seen. Tarkastelemalla hulluuden ja nor­maa­liu­den kult­tuu­ri­si­don­nai­suut­ta voimme ymmärtää paremmin mie­len­ter­veyt­tä ja eri­lai­suut­ta.

Tuomas Vesterinen val­mis­te­lee Helsingin yli­opis­tos­sa tie­teen­fi­lo­so­fis­ta väi­tös­kir­jaa mie­len­ter­veys­häi­riöi­den luo­kit­te­lus­ta. Hän tar­kas­te­lee mie­len­ter­veys­häi­riöi­den sosi­aa­lis­ta, psy­ko­lo­gis­ta ja neu­ro­lo­gis­ta selit­tä­mis­tä sekä mah­dol­li­suut­ta seli­tys­ten yhdis­tä­mi­seen. Hän tekee tut­ki­mus­ta Yhteiskuntatieteen filo­so­fian tut­ki­muk­sen huip­pu­yk­si­kön ja Helsinki Network of Philosophy for Psychiatry ‑tut­ki­mus­ryh­mien yhtey­des­sä.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Kuukautiset olivat häpeällinen ja piilotettava asia vielä silloin, kun ensimmäisiä tehdasvalmisteisia kuukautissiteitä alettiin mainostaa Suomessa 1900-luvun alussa. Kuukautistuotteiden markkinoinnilla on ollut keskeinen rooli kuukautiskäsitysten muokkaamisessa länsimaissa ja kaupallisuus määrittää edelleen julkista puhetta asiasta. Nyt “kuukautisvallankumous” sekä murtaa tabuja että luo pohjaa uudenlaiselle bisnekselle kuukautisten ympärillä.

Oikea-aikaisen ja luotettavan viestinnän merkitys korostuu nopeaa reagointia vaativissa kriisitilanteissa, joita Punaisen Ristin viestintäpäällikkö, antropologi Siru Aura kohtaa työssään. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo, millaista on työskennellä viestinnän parissa globaalia auttamistyötä tekevässä järjestössä.

On taas terveiden elämäntapojen aika – tipaton tammikuu, uusi kunto-ohjelma tai päivittäinen meditaatio. Ihminen, joka huolehtii omasta hyvinvoinnistaan näyttäytyy terveenä, vastuullisena kansalaisena. Millaisiin arvoihin hyvinvointiin keskittyminen pohjaa? Mitä tapa puhua hyvinvoinnista voi kertoa meille itsestämme?