Luento: Epänormaalin diagnoosi

Luento: Epänormaalin diagnoosi (Tabufestivaali 2017) FT Tuomas Vesterinen tar­kas­te­lee hulluuden ja nor­maa­liu­den mää­rit­te­lyä ant­ro­po­lo­gis­ten tut­ki­mus­ten ja filo­so­fis­ten poh­din­to­jen valossa. Mielenterveyshäiriödiagnooseilla on eettisiä ja käy­tän­nöl­li­siä seu­rauk­sia: ne ohjaavat hoitoa ja suh­tau­tu­mis­tam­me kans­saih­mi­siin. Diagnooseja ei kui­ten­kaan tehdä arvo­tyh­jiös­sä. Kulttuuri vaikuttaa käsi­tyk­siim­me nor­maa­lis­ta ja epä­nor­maa­lis­ta ja näiden käsi­tys­ten kautta mie­len­ter­vey­son­gel­mien mää­rit­te­lyyn ja luon­tee­seen. Tarkastelemalla hulluuden ja nor­maa­liu­den kult­tuu­ri­si­don­nai­suut­ta voimme ymmärtää paremmin mie­len­ter­veyt­tä ja eri­lai­suut­ta.

Tuomas Vesterinen val­mis­te­lee Helsingin yli­opis­tos­sa tie­teen­fi­lo­so­fis­ta väi­tös­kir­jaa mie­len­ter­veys­häi­riöi­den luo­kit­te­lus­ta. Hän tar­kas­te­lee mie­len­ter­veys­häi­riöi­den sosi­aa­lis­ta, psy­ko­lo­gis­ta ja neu­ro­lo­gis­ta selit­tä­mis­tä sekä mah­dol­li­suut­ta seli­tys­ten yhdis­tä­mi­seen. Hän tekee tut­ki­mus­ta Yhteiskuntatieteen filo­so­fian tut­ki­muk­sen huip­pu­yk­si­kön ja Helsinki Network of Philosophy for Psychiatry -tut­ki­mus­ryh­mien yhtey­des­sä.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Siirtomaa-ajoista lähtien kauneutta on pidetty Latinalaisessa Amerikassa naisen tärkeimpänä pääomana avioliitto- ja työmarkkinoilla. Melba Escobarin kirja Kauneussalonki paljastaa, kuinka rodullistetut kauneusihanteet ovat edelleen sidoksissa sosiaaliseen luokkaan. Teos pohtii, onko kauneus sittenkin kirous.

Lihavuutta on vuosikymmenten ajan kammottu ja demonisoitu euroamerikkalaisessa kulttuuripiirissä. Lihavuuden kammo yhdistetään yleensä teollistuneiden maiden kulttuureihin ja amerikkalaisen mediaviihteen globaaliin levikkiin. Vastenmielisyys lihavuutta kohtaan ei liity ainoastaan vallitsevan kauneusihanteen käsitykseen ideaalista kehosta.