Luento: Epänormaalin diagnoosi

Luento: Epänormaalin diagnoosi (Tabufestivaali 2017) FT Tuomas Vesterinen tar­kas­te­lee hulluuden ja nor­maa­liu­den mää­rit­te­lyä ant­ro­po­lo­gis­ten tut­ki­mus­ten ja filo­so­fis­ten poh­din­to­jen valossa. Mielenterveyshäiriödiagnooseilla on eettisiä ja käy­tän­nöl­li­siä seu­rauk­sia: ne ohjaavat hoitoa ja suh­tau­tu­mis­tam­me kans­saih­mi­siin. Diagnooseja ei kui­ten­kaan tehdä arvo­tyh­jiös­sä. Kulttuuri vaikuttaa käsi­tyk­siim­me nor­maa­lis­ta ja epä­nor­maa­lis­ta ja näiden käsi­tys­ten kautta mie­len­ter­vey­son­gel­mien mää­rit­te­lyyn ja luon­tee­seen. Tarkastelemalla hulluuden ja nor­maa­liu­den kult­tuu­ri­si­don­nai­suut­ta voimme ymmärtää paremmin mie­len­ter­veyt­tä ja eri­lai­suut­ta.

Tuomas Vesterinen val­mis­te­lee Helsingin yli­opis­tos­sa tie­teen­fi­lo­so­fis­ta väi­tös­kir­jaa mie­len­ter­veys­häi­riöi­den luo­kit­te­lus­ta. Hän tar­kas­te­lee mie­len­ter­veys­häi­riöi­den sosi­aa­lis­ta, psy­ko­lo­gis­ta ja neu­ro­lo­gis­ta selit­tä­mis­tä sekä mah­dol­li­suut­ta seli­tys­ten yhdis­tä­mi­seen. Hän tekee tut­ki­mus­ta Yhteiskuntatieteen filo­so­fian tut­ki­muk­sen huip­pu­yk­si­kön ja Helsinki Network of Philosophy for Psychiatry -tut­ki­mus­ryh­mien yhtey­des­sä.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Sepelvaltimotauti on eräs yleisimmistä kuolinsyistä länsimaissa. Sen esiintyvyys vaihtelee maailman eri kolkissa. Sairastumisriski riippuu osittain geeneistä, mutta siihen voi vaikuttaa elämäntavoilla. Erään laajan tutkimuksen mukaan myös ihmiskuva ja arvomaailma vaikuttavat sepelvaltimotaudin esiintyvyyteen.

Suomessa aivovammautuu vuosittain arviolta 20 000 ihmistä. Arvio lienee alimitoitettu, sillä suuri osa etenkin lievistä aivovammoista jää kokonaan toteamatta. Ne saatetaan myös todeta “aivotärähdyksiksi”, joista toipuu ennalleen. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu. Joskus päähän osuu kovempaa, ja se voi mullistaa henkilön koko maailman.