Keskustelu: Mielenterveyshäiriöt kulttuurisina ilmiöinä

Keskustelu: Mielenterveyshäiriöt kult­tuu­ri­si­na ilmiöinä (Tabufestivaali 2017)

Mielenterveyteen eri­kois­tu­neet kult­tuu­rin­tut­ki­jat ja mie­len­ter­vey­den ammat­ti­lai­set kokoon­tui­vat Helsingin Taiteiden yönä kes­kus­te­le­maan AntroBlogin Tabufestivaalille. He pohtivat, miten suo­ma­lais­ta mie­len­ter­veys­kes­kus­te­lua voidaan laajentaa kattamaan ilmiöiden sosi­aa­li­sia aspekteja ja ymmär­tä­mään niiden kult­tuu­ri­si­don­nai­suut­ta paremmin. Keskustelijoina psykologi Ferdinand Garoff, pro­fes­so­ri Marja-Liisa Honkasalo, psykiatri Venla Lehti, ant­ro­po­lo­gi Susanne Ådahl ja kes­kus­te­lua juon­ta­mas­sa FT Tuomas Vesterinen.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Syöminen on ihmiselle elinehto, ja ruoan valinnassa on usein mukana muitakin kuin selviytymiseen liittyviä seikkoja. Karsimalla tai lisäämällä ruokavalioonsa elementtejä ihminen rakentaa minäkuvaansa, ilmaisee arvomaailmaansa ja saavuttaa tavoitteensa. Superruokien syöminen on yksi keino tällaiseen itsensä määrittelyyn ja tavoitteellisuuteen. Miksi ihmiset kokevat tarvetta superruokien kaltaisille tuotteille tai ravinnelisille?

Erilaiset päihteet ovat kuuluneet ihmiskunnan elämään vuosituhansia. Nykyaikana länsimaissa yleisimmin käytetty päihde on alkoholi, mutta alkoholin lisäksi päihtymistarkoituksessa on käytetty historian saatossa myös lukuisia muita aineita. Pohjoisten pyyntikulttuurien piirissä käytettiin kärpässieniä osana shamanistisia rituaaleja. Myös kannabista, oopiumia ja monia muita luonnosta löytyviä päihdyttäviä aineita on käytetty vuosituhansia eri puolilla maailmaa. Alkoholia on valmistettu vähintään niin pitkään kuin ihmiset ovat viljelleet maata, ja moderni aika on tuonut mukanaan synteettisesti valmistetut huumausaineet.

Mindfulness-meditaatio on kasvattanut suosiotaan jo pitkään. Mikä tässä itäiset juuret omaavassa, mielen ja kehon yhteyttä vahvistavassa harjoituksessa vetoaa länsimaiseen kuulijakuntaan? Mielenrauhan lisäksi syitä mindfulnessin suosiolle voidaan hakea uusliberaalien työmarkkinoiden logiikasta.

Miksi jotkut eivät halua rokotuksia, vaikka lääketiede on osoittanut, että rokotteet ehkäisevät sairauksia ja ovat pääosin turvallisia? Rokotekriittisyys on lisääntynyt Suomessa. THL:n mukaan vuonna 2012 syntyneistä lapsista 1,4 % jäi kokonaan ilman rokotuksia, ja määrä oli yli tuplaantunut vuodesta 2009. Rokotuksista osittain kieltäytyvien perheiden määrä on vielä paljon suurempi.