Kasvuyrittäjän uskonelämä

Mitä yhteistä on hartailla egyp­ti­läis­mus­li­meil­la ja tek­no­lo­giay­ri­tys­ten kas­vu­yrit­tä­jil­lä? Antropologisesta näkö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na molempien tavoit­tee­na on saman­kal­tai­nen eettinen kilvoittelu. 

Kuunnellessani Slush Musicissa startup-yrit­tä­jien myyn­ti­pu­hei­ta huomasin niissä toistuvan eettisen huolen. Keskeistä on “dis­rup­tii­vi­suus” (rikkoa palasiksi, luoda sekaan­nuk­sen tila) ja kasvu. Myyntipuheissa esiin­ny­tään tavalla, jossa korostuu sisäis­tet­ty moraali: vil­pit­tö­myys, usko omaan tuot­tee­seen, ajatus oman tuotteen val­lan­ku­mouk­sel­li­suu­des­ta ja skaa­lau­tu­vuu­des­ta. Skaalautuvuus tar­koit­taa tuotteen mark­ki­noi­den loputonta kas­vu­po­ten­ti­aa­lia. Tätä kasvun ideaalia edustaa fraasi “from start-up to scale-up”, “käyn­nis­tyk­ses­tä skaalautuvuuteen”.

Kasvuyrittäjä on ihminen, joka tavoit­te­lee tie­tyn­lais­ta hyvää elämää. Tämän elä­män­tyy­lin testi on julkinen myyn­ti­pu­he. Hyvin saman­lais­ta eettistä projektia kuvailee ant­ro­po­lo­gi Saba Mahmood kir­jas­saan egyp­ti­läi­sis­tä mus­li­mi­he­rän­näi­sis­tä. Olennaista molem­mil­le “hurs­kau­den” lajeille on ulkoisten sääntöjen sisäis­tä­mi­nen niin täy­del­li­ses­ti, että siitä tulee vai­va­ton­ta ja auto­maat­tis­ta. Paras myyn­ti­pu­he saa tuotteen kau­pal­lis­ta­mi­sen kuu­los­ta­maan helpolta ja rea­lis­ti­sel­ta. Samalla tavalla Mahmoodin kuvaamat egyp­ti­läis­nai­set tavoit­te­le­vat har­taus­e­lä­mäs­sään usko­nop­pien täy­del­lis­tä sisäis­tä­mis­tä, jolloin niitä ei tarvitse enää poh­dis­kel­la. Molemmissa on saman­kal­tai­nen ris­ti­rii­ta. Vapaus toteuttaa itseään tar­koit­taa äärim­mäis­tä mukau­tu­mis­ta tie­tyn­lai­seen malliin, mikä merkitsee kysee­na­lais­ta­mi­sen lopettamista.

Toinen ulot­tu­vuus kas­vu­yrit­tä­jien puheissa on mark­ki­noi­den tasa­laa­tui­suus ja skaa­lau­tu­vuus. Antropologi Anna Tsing huo­maut­taa, että kun koros­te­taan esi­mer­kik­si mark­ki­noi­den skaa­lau­tu­vuut­ta yhä suu­rem­mik­si ja suu­rem­mik­si, kasvusta tulee itse­tar­koi­tuk­sel­lis­ta ja itse skaa­lat­ta­van asian omi­nai­suu­det unohtuvat. Todellisuudessa se, miten esi­mer­kik­si tuot­tei­den myyntiä voidaan laajentaa maa­il­man­laa­jui­sek­si, riippuu sekä tuot­tei­den omi­nai­suuk­sis­ta että markkina-alueiden kult­tuu­ri­sis­ta omi­nai­suuk­sis­ta. Rajattoman mit­ta­kaa­van ideologia kiistää tämän tosiasian. 

Kasvuyrittäjälle mark­ki­noi­den “dis­rup­toi­mi­nen” on hurskaan puheen aikaan­saa­ma teko. Samoin kuin 1980-luvun lopulla jotkut tutkijat väittivät glo­ba­li­saa­tion tuo­tok­se­na olevan kult­tuu­ris­ta saman­kal­tai­suut­ta, kas­vu­yrit­tä­jän maa­il­man­val­loi­tus tapahtuu paikasta riip­pu­mat­ta. Parhaimmillaankin tehdään vain orien­ta­lis­ti­sia myön­ny­tyk­siä kau­kais­ten mark­ki­noi­den haas­ta­vuu­del­le. Esimerkiksi Kiinan-mark­ki­noi­ta eräs yrittäjä kuvasi nau­rah­taen, ”It’s a jungle out there”. Siitä huo­li­mat­ta hänellä ei ollut tarjota stra­te­gi­aa siihen, miten musiik­ki­so­vel­lus­ta tulisi mukauttaa, jotta se kelpaisi kii­na­lai­sil­le kuluttajille.

Inspiraation tai hurs­kau­den tilan tavoit­te­lu saattaa olla keskeinen kas­vu­yrit­tä­jyy­den kult­tuu­rin lii­ke­voi­ma ja hou­ku­tus­te­ki­jä, mutta sen mukanaan tuoma maa­il­man­ku­va (rajaton skaa­lau­tu­vuus ylöspäin) on ris­ti­rii­das­sa kult­tuu­ris­ten – ja kapi­ta­lis­tis­ten – rea­li­teet­tien kanssa.

  1. Hannerz, U. 1987. The World in Creolisation. Africa 57, 546 – 558.
  2. Mahmood, S. 2011. Politics of Piety: The Islamic Revival and the Feminist Subject. Princeton: Princeton University Press.
  3. Tsing, A. 2005. Friction: An Ethnography of Global Connection. Princeton University Press.
  4. Tsing, A. L. 2012. On Nonscalability: The Living World Is Not Amenable to Precision-Nested Scales. Common Knowledge 18, 505 – 524.

Kirjoittaja

Heikki Wilenius on antropologi, kouluttaja ja ohjelmoija, ja kuuluu Antroblogin toimituskuntaan. Hän tekee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa jaavalaisesta paikallispolitiikasta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Alun perin Piilaaksosta rantautunut startup-yrittäjyys, suomeksi kasvuyrittäjyys, on noussut yhdeksi markkinatalouden suurimmaksi trendiksi vajaan vuosikymmen aikana. Suomessa start-up pöhinä saavuttaa huippunsa jokavuotisessa Slush-juhlassa. Tänä vuonna joulukuun alussa pidetty tapahtuma keräsi jo yli 2600 startup-yritystä ja vaikuttavan ryhmän puhujia skenen ajankohtaisimmista vaikuttajista aina rauhannobelisti Al Goreen. Mutta mitä startup-yrittäjyys oikeastaan on? Ja voidaanko siitä puhua pelkästään uutena yrityksen muotona vai jopa elämäntapana? Mitkä tunnusmerkit tekevät yrityksestä startupin?

Peliala on maailmanlaajuinen miljardibisnes, eikä kasvulle näy loppua. Tietokone- ja konsolipelien lisäksi mobiilipelit kasvattavat suosiotaan jatkuvasti. Kansainvälisellä tasolla huippupelaajat pääsevät turnauksissa miljoona-ansioille. Miten antropologinen osaaminen näkyy pelialalla? Miten sinne päädytään? Työelämätoimituksen haastattelussa erityisesti mobiilipelien parissa työskennellyt Ari-Matti Piippo.

Kahdeksan tunnin työpäivä oli aikanaan kovan poliittisen taistelun tulos, ja työajan lyhentämistä vastustettiin ankarasti. Lyhyempi työaika nähtiin taloudellisesti mahdottomana,  ja lisääntyvä vapaa-aika nähtiin uhkana yhteiskuntarauhalle ja yleiselle moraalille. Nämä pelot osoittautuivat katteettomiksi. Työajan lyhentäminen ei syössyt yhteiskuntaa tuhoon.