Kasvuyrittäjän uskonelämä

Mitä yhteistä on hartailla egyp­ti­läis­mus­li­meil­la ja tek­no­lo­giay­ri­tys­ten kas­vu­yrit­tä­jil­lä? Antropologisesta näkö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na molempien tavoit­tee­na on saman­kal­tai­nen eettinen kil­voit­te­lu.

Kuunnellessani Slush Musicissa startup-yrit­tä­jien myyn­ti­pu­hei­ta huomasin niissä toistuvan eettisen huolen. Keskeistä on “dis­rup­tii­vi­suus” (rikkoa palasiksi, luoda sekaan­nuk­sen tila) ja kasvu. Myyntipuheissa esiin­ny­tään tavalla, jossa korostuu sisäis­tet­ty moraali: vil­pit­tö­myys, usko omaan tuot­tee­seen, ajatus oman tuotteen val­lan­ku­mouk­sel­li­suu­des­ta ja skaa­lau­tu­vuu­des­ta. Skaalautuvuus tar­koit­taa tuotteen mark­ki­noi­den loputonta kas­vu­po­ten­ti­aa­lia. Tätä kasvun ideaalia edustaa fraasi “from start-up to scale-up”, “käyn­nis­tyk­ses­tä skaa­lau­tu­vuu­teen”.

Kasvuyrittäjä on ihminen, joka tavoit­te­lee tie­tyn­lais­ta hyvää elämää. Tämän elä­män­tyy­lin testi on julkinen myyn­ti­pu­he. Hyvin saman­lais­ta eettistä projektia kuvailee ant­ro­po­lo­gi Saba Mahmood kir­jas­saan egyp­ti­läi­sis­tä mus­li­mi­he­rän­näi­sis­tä. Olennaista molem­mil­le “hurs­kau­den” lajeille on ulkoisten sääntöjen sisäis­tä­mi­nen niin täy­del­li­ses­ti, että siitä tulee vai­va­ton­ta ja auto­maat­tis­ta. Paras myyn­ti­pu­he saa tuotteen kau­pal­lis­ta­mi­sen kuu­los­ta­maan helpolta ja rea­lis­ti­sel­ta. Samalla tavalla Mahmoodin kuvaamat egyp­ti­läis­nai­set tavoit­te­le­vat har­taus­e­lä­mäs­sään usko­nop­pien täy­del­lis­tä sisäis­tä­mis­tä, jolloin niitä ei tarvitse enää poh­dis­kel­la. Molemmissa on saman­kal­tai­nen ris­ti­rii­ta. Vapaus toteuttaa itseään tar­koit­taa äärim­mäis­tä mukau­tu­mis­ta tie­tyn­lai­seen malliin, mikä merkitsee kysee­na­lais­ta­mi­sen lopet­ta­mis­ta.

Toinen ulot­tu­vuus kas­vu­yrit­tä­jien puheissa on mark­ki­noi­den tasa­laa­tui­suus ja skaa­lau­tu­vuus. Antropologi Anna Tsing huo­maut­taa, että kun koros­te­taan esi­mer­kik­si mark­ki­noi­den skaa­lau­tu­vuut­ta yhä suu­rem­mik­si ja suu­rem­mik­si, kasvusta tulee itse­tar­koi­tuk­sel­lis­ta ja itse skaa­lat­ta­van asian omi­nai­suu­det unohtuvat. Todellisuudessa se, miten esi­mer­kik­si tuot­tei­den myyntiä voidaan laajentaa maa­il­man­laa­jui­sek­si, riippuu sekä tuot­tei­den omi­nai­suuk­sis­ta että markkina-alueiden kult­tuu­ri­sis­ta omi­nai­suuk­sis­ta. Rajattoman mit­ta­kaa­van ideologia kiistää tämän tosiasian.

Kasvuyrittäjälle mark­ki­noi­den “dis­rup­toi­mi­nen” on hurskaan puheen aikaan­saa­ma teko. Samoin kuin 1980-luvun lopulla jotkut tutkijat väittivät glo­ba­li­saa­tion tuo­tok­se­na olevan kult­tuu­ris­ta saman­kal­tai­suut­ta, kas­vu­yrit­tä­jän maa­il­man­val­loi­tus tapahtuu paikasta riip­pu­mat­ta. Parhaimmillaankin tehdään vain orien­ta­lis­ti­sia myön­ny­tyk­siä kau­kais­ten mark­ki­noi­den haas­ta­vuu­del­le. Esimerkiksi Kiinan-mark­ki­noi­ta eräs yrittäjä kuvasi nau­rah­taen, ”It’s a jungle out there”. Siitä huo­li­mat­ta hänellä ei ollut tarjota stra­te­gi­aa siihen, miten musiik­ki­so­vel­lus­ta tulisi mukauttaa, jotta se kelpaisi kii­na­lai­sil­le kulut­ta­jil­le.

Inspiraation tai hurs­kau­den tilan tavoit­te­lu saattaa olla keskeinen kas­vu­yrit­tä­jyy­den kult­tuu­rin lii­ke­voi­ma ja hou­ku­tus­te­ki­jä, mutta sen mukanaan tuoma maa­il­man­ku­va (rajaton skaa­lau­tu­vuus ylöspäin) on ris­ti­rii­das­sa kult­tuu­ris­ten – ja kapi­ta­lis­tis­ten – rea­li­teet­tien kanssa.

  1. Hannerz, U. 1987. The World in Creolisation. Africa 57, 546 – 558.
  2. Mahmood, S. 2011. Politics of Piety: The Islamic Revival and the Feminist Subject. Princeton: Princeton University Press.
  3. Tsing, A. 2005. Friction: An Ethnography of Global Connection. Princeton University Press.
  4. Tsing, A. L. 2012. On Nonscalability: The Living World Is Not Amenable to Precision-Nested Scales. Common Knowledge 18, 505 – 524.

Kirjoittaja

Heikki Wilenius on antropologi, kouluttaja ja ohjelmoija, ja kuuluu Antroblogin toimituskuntaan. Hän tekee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa jaavalaisesta paikallispolitiikasta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Jokaisella työpaikalla on oma työkulttuuri. Se sisältää sellaisia asioita kuten suhtautumisen ylitöihin, mistä kaikesta kahvihuoneessa puhutaan ja vaietaan, ja miten töihin on sopivaa pukeutua. Kolumnissa pohditaan AntroBlogin toimituksen työskentelykulttuuria, toimintaperiaatteita ja (vapaaehtois)työn kuormittavuutta.

Mitä teknologia sinulle tarkoittaa? Onko se arkielämää helpottavia innovaatioita, viihdettä tai teollisuutta - vai jotain aivan muuta? Nykypäivänä voi olla helppoa unohtaa, että sanaan liittyvät assosiaatiot ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa. Teknologian antropologinen tutkimus sulkee sisäänsä erittäin laajan kokonaisuuden kiehtovia tutkimuskohteita myös ajalta kauan ennen tietoteknologiaa.

Havainnot maapallon resurssien rajallisuudesta sekä epätasaisesta jakautumisesta haastavat talouskasvupakkoa, mikä kannustaa miettimään talousajattelua uudestaan. Vaikka joidenkin kasvukriitikoiden mukaan talouden pohdinta kuuluu kaikille, kaikkien kokemuksen huomioiminen ei ole itsestäänselvyys. Tulokulmia-kolumnissa tutkija Eeva Houtbeckers kertoo, mitä annettavaa antropologialla on kasvutalouden jälkeiselle ajalle.