Kasvuyrittäjän uskonelämä

Mitä yhteistä on hartailla egyp­ti­läis­mus­li­meil­la ja tek­no­lo­giay­ri­tys­ten kas­vu­yrit­tä­jil­lä? Antropologisesta näkö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na molempien tavoit­tee­na on saman­kal­tai­nen eettinen kil­voit­te­lu.

Kuunnellessani Slush Musicissa startup-yrit­tä­jien myyn­ti­pu­hei­ta huomasin niissä toistuvan eettisen huolen. Keskeistä on “dis­rup­tii­vi­suus” (rikkoa palasiksi, luoda sekaan­nuk­sen tila) ja kasvu. Myyntipuheissa esiin­ny­tään tavalla, jossa korostuu sisäis­tet­ty moraali: vil­pit­tö­myys, usko omaan tuot­tee­seen, ajatus oman tuotteen val­lan­ku­mouk­sel­li­suu­des­ta ja skaa­lau­tu­vuu­des­ta. Skaalautuvuus tar­koit­taa tuotteen mark­ki­noi­den loputonta kas­vu­po­ten­ti­aa­lia. Tätä kasvun ideaalia edustaa fraasi “from start-up to scale-up”, “käyn­nis­tyk­ses­tä skaa­lau­tu­vuu­teen”.

Kasvuyrittäjä on ihminen, joka tavoit­te­lee tie­tyn­lais­ta hyvää elämää. Tämän elä­män­tyy­lin testi on julkinen myyn­ti­pu­he. Hyvin saman­lais­ta eettistä projektia kuvailee ant­ro­po­lo­gi Saba Mahmood kir­jas­saan egyp­ti­läi­sis­tä mus­li­mi­he­rän­näi­sis­tä. Olennaista molem­mil­le “hurs­kau­den” lajeille on ulkoisten sääntöjen sisäis­tä­mi­nen niin täy­del­li­ses­ti, että siitä tulee vai­va­ton­ta ja auto­maat­tis­ta. Paras myyn­ti­pu­he saa tuotteen kau­pal­lis­ta­mi­sen kuu­los­ta­maan helpolta ja rea­lis­ti­sel­ta. Samalla tavalla Mahmoodin kuvaamat egyp­ti­läis­nai­set tavoit­te­le­vat har­taus­e­lä­mäs­sään usko­nop­pien täy­del­lis­tä sisäis­tä­mis­tä, jolloin niitä ei tarvitse enää poh­dis­kel­la. Molemmissa on saman­kal­tai­nen ris­ti­rii­ta. Vapaus toteuttaa itseään tar­koit­taa äärim­mäis­tä mukau­tu­mis­ta tie­tyn­lai­seen malliin, mikä merkitsee kysee­na­lais­ta­mi­sen lopet­ta­mis­ta.

Toinen ulot­tu­vuus kas­vu­yrit­tä­jien puheissa on mark­ki­noi­den tasa­laa­tui­suus ja skaa­lau­tu­vuus. Antropologi Anna Tsing huo­maut­taa, että kun koros­te­taan esi­mer­kik­si mark­ki­noi­den skaa­lau­tu­vuut­ta yhä suu­rem­mik­si ja suu­rem­mik­si, kasvusta tulee itse­tar­koi­tuk­sel­lis­ta ja itse skaa­lat­ta­van asian omi­nai­suu­det unohtuvat. Todellisuudessa se, miten esi­mer­kik­si tuot­tei­den myyntiä voidaan laajentaa maa­il­man­laa­jui­sek­si, riippuu sekä tuot­tei­den omi­nai­suuk­sis­ta että markkina-alueiden kult­tuu­ri­sis­ta omi­nai­suuk­sis­ta. Rajattoman mit­ta­kaa­van ideologia kiistää tämän tosiasian.

Kasvuyrittäjälle mark­ki­noi­den “dis­rup­toi­mi­nen” on hurskaan puheen aikaan­saa­ma teko. Samoin kuin 1980-luvun lopulla jotkut tutkijat väittivät glo­ba­li­saa­tion tuo­tok­se­na olevan kult­tuu­ris­ta saman­kal­tai­suut­ta, kas­vu­yrit­tä­jän maa­il­man­val­loi­tus tapahtuu paikasta riip­pu­mat­ta. Parhaimmillaankin tehdään vain orien­ta­lis­ti­sia myön­ny­tyk­siä kau­kais­ten mark­ki­noi­den haas­ta­vuu­del­le. Esimerkiksi Kiinan-mark­ki­noi­ta eräs yrittäjä kuvasi nau­rah­taen, ”It’s a jungle out there”. Siitä huo­li­mat­ta hänellä ei ollut tarjota stra­te­gi­aa siihen, miten musiik­ki­so­vel­lus­ta tulisi mukauttaa, jotta se kelpaisi kii­na­lai­sil­le kulut­ta­jil­le.

Inspiraation tai hurs­kau­den tilan tavoit­te­lu saattaa olla keskeinen kas­vu­yrit­tä­jyy­den kult­tuu­rin lii­ke­voi­ma ja hou­ku­tus­te­ki­jä, mutta sen mukanaan tuoma maa­il­man­ku­va (rajaton skaa­lau­tu­vuus ylöspäin) on ris­ti­rii­das­sa kult­tuu­ris­ten – ja kapi­ta­lis­tis­ten – rea­li­teet­tien kanssa.

  1. Hannerz, U. 1987. The World in Creolisation. Africa 57, 546 – 558.
  2. Mahmood, S. 2011. Politics of Piety: The Islamic Revival and the Feminist Subject. Princeton: Princeton University Press.
  3. Tsing, A. 2005. Friction: An Ethnography of Global Connection. Princeton University Press.
  4. Tsing, A. L. 2012. On Nonscalability: The Living World Is Not Amenable to Precision-Nested Scales. Common Knowledge 18, 505 – 524.

Kirjoittaja

Heikki Wilenius on antropologi, kouluttaja ja ohjelmoija, ja kuuluu Antroblogin toimituskuntaan. Hän tekee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa jaavalaisesta paikallispolitiikasta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Muistatko tamagotchit? Vuosituhannen vaihteen suosikkilelu aiheutti kuohuntaa paitsi lasten ja lapsenmielisten parissa, myös Israelin uskonnollisissa piireissä. Milloin virtuaalielämä on tarpeeksi elossa kuollakseen?

LiDAR eli laserkeilaus on eräänlainen tutka, joka on saanut aikaan vallankumouksen arkeologiassa. Menetelmällä on löydetty niin vanhoja joenuomia kuin kadonneita kaupunkeja. Tämä keksintö muuttaa maailmanhistoriaa vauhdilla. Lähes viikottain arkeologisilla mediafoorumeilla voi lukea uutisia toinen toistaan hämmästyttävämmistä löydöistä eri puolilla maailmaa. Käsitykset muinaisen Amerikan historiasta LiDAR on jo mullistanut.

Vaikka sosiaalinen media on ollut keskuudessamme vasta hetken, meillä on jo monia käsityksiä siitä, millä tavalla sitä kuuluisi käyttää. Sosiaalinen media onkin hauska väylä kulttuurisen merkityksenannon tarkasteluun. Se on useimmille meistä arkipäiväinen, hyvin tuttu ja läheinen asia. Se kietoutuu ihmissuhteisiimme, työhömme sekä käsityksiimme siitä, millaisia ihmiset ovat. Lisäksi se on yhtä aikaa sekä erittäin globaali että vahvasti paikallisväriä ottava ilmiö. Millaisia eroja kulttuurien välinen vertailu paljastaa somen käytön tavoissamme?