Brother Christmas ja hyväntekeväisyysmarkkinat

Kansan kes­kuu­des­sa kuohuu. On pal­jas­tu­nut, että hyvän­te­ki­jä Brother Christmas on mah­dol­li­ses­ti myynyt väärää tuotetta väärän nimikkeen alla. Sairaille lapsille iloa sosi­aa­li­ses­sa mediassa kau­pus­tel­lut mies onkin saattanut käyttää rahat johonkin muuhun, kuten auton ren­kai­siin.

Arkikielessä hyvän­te­ke­väi­syys rin­nas­te­taan usein alt­ruis­miin, eli oman edun tavoit­te­lus­ta vapaaseen pyy­teet­tö­mään aut­ta­mi­seen. Sen lisäksi, että kau­his­te­lem­me yksit­täi­sen henkilön moraa­lit­to­mak­si kuvattua toimintaa, on hyvä tar­kas­tel­la hyvän­te­ke­väi­syys­bis­nes­tä hieman laajemmin. Kollektiivisen kivun lie­ven­tä­mi­seen auttaa ehkä myös se, että Brother Christmas ei ole mikään ainut­ker­tai­nen tapaus. Viime viikolla kan­sain­vä­lis­tä mediaa puhutti suuren brit­ti­läi­sen kehi­ty­syh­teis­työ­jär­jes­tö Oxfamin avus­tus­työn­te­ki­jöi­den hyväk­si­käyt­tös­kan­daa­li Haitilla.

Kansainväliset avus­tus­jär­jes­töt ja pienemmät hyvän­te­ke­väi­syys­aloit­teet, kuten Brother Christmas, myyvät jonkun toisen tarinoita ja keräävät sillä rahaa. Myytävät tarinat kertovat maailman ja Suomen huono-osaisista, ja ne on tar­koi­tet­tu yhteis­kun­nan ja maailman hyvä­osai­sil­le. Tarinoiden taustalla ei ole vain myynnin helppous sosi­aa­li­sen median kautta. Sosiaalinen eriar­voi­suus yhdis­tet­ty­nä sosi­aa­li­seen kuplaan­tu­mi­seen johtaa siihen, että avus­tet­ta­via etsitään verkosta eikä naa­pu­rus­tos­ta. Jouluveljen kautta suo­ma­lai­set ovat muun muassa voineet lah­joit­taa rahaa sairaiden lasten ulko­maan­mat­koi­hin.

Verkkolahjoitukset tulevat mie­lek­kääk­si vaih­toeh­dok­si, koska naa­pu­ris­sa ei ehkä asu apua tar­vit­se­vaa henkilöä, jonka lapsen matkan voisi spon­so­roi­da. Köyhyys ja kurjuus lakais­taan pois ympä­ris­tös­tä, ja siitä tulee yksi vir­tu­aa­li­maa­il­mas­sa mark­ki­noi­tu tuote muiden tuot­tei­den joukossa. Yhdellä klik­kauk­sel­la voit auttaa jollekin ruis­lei­vän pöytään ja samalla saat siitä mie­li­hy­vää. Olet ulkois­ta­nut avunannon toiselle taholle, Jouluveljelle, ja osoit­ta­nut soli­daa­ri­suut­ta­si abstrak­til­le idealle.

Markkinalogiikan mukaan toi­mi­vil­la hyvän­te­ke­väi­syys­mark­ki­noil­la parhaiten tuskaansa mark­ki­noi­vat keräävät isoimman potin ja saavat nopeimmin apua. Yhteiskunnallisen tur­va­ver­kon puut­tees­sa Yhdysvalloissa jotkut joutuvat rahoit­ta­maan syö­pä­hoi­ton­sa tekemällä sai­rau­des­ta ja köy­hyy­des­tä spek­taak­ke­lin sosi­aa­li­ses­sa mediassa — eli mark­ki­noi­mal­la tuskaansa. Tai mah­dol­li­ses­ti pai­kal­li­nen Brother Christmas tekee sen heidän puo­les­taan. 

Helsingin Sanomien pää­toi­mit­ta­ja mainitsi eilen, että Suomessa on tarvetta Jouluveli-tyyp­pi­sil­le hyvän­te­ke­väi­syys­aloit­teil­le. Ongelma on, että tällaiset projektit vievät huomion raken­teis­ta, joita muut­ta­mal­la sairaat lapset mah­dol­li­ses­ti pää­si­si­vät ulko­maan­mat­kal­le ilman Brother Christmasin pank­ki­ti­lin kautta kul­keu­tu­via almuja. Kivun ja tuskan esi­neel­lis­tä­mi­nen mark­ki­noin­ti­tuot­teek­si, luot­to­kort­tiklik­kauk­sek­si, myös epä­po­li­ti­soi kan­sa­lai­sia. Miksi vaatia päät­tä­jil­tä muutoksia, jos apu tulee nopeammin ja helpommin Jouluveljeltä?

Hyväntekeväisyys vaatii ongelmien indi­vi­dua­li­soin­tia. Toiminta alkaa ja päättyy yksit­täi­sen ongelman tekniseen rat­kai­suun — rahan lah­joit­ta­mi­seen. Brother Christmasin päi­vit­te­lyn lisäksi raken­nam­me toi­vot­ta­vas­ti myös yhteis­kun­taa, jossa kenenkään ei tarvitse mark­ki­noi­da tuskaansa verkossa.

  1. Brown, Wendy. 2015. Undoing the demos: neoliberalism’s steath revo­lu­tion.

Kirjoittaja

Liina Mustonen on yhteiskuntatieteiden tohtori (EUI 2017), Lähi-idän instituutin tutkijavierailija ja Antroblogin uutistoimituksen jäsen. Hänen tutkimuksensa käsittelee muun muuassa sukupuolta, toiseuttamisen diskursseja sekä Lähi-itää.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Bali tunnetaan vehreänä paratiisina, jonka tenhossa kietoutuvat yhteen saaren valtavan kaunis luonto ja hindulaisen, näyttäviä rituaaleja korostavan henkisyyden erityispiirteet. Saaren menneisyys on kuitenkin kaikkea muuta kuin taianomainen: Bali oli aikanaan merkittävä alueellinen orjakaupan keskus.

Deittailuun on aina liittynyt monia sosiaalisia sääntöjä: miten lähestyä toista, mistä saa puhua, mikä on noloa ja mikä ei. Mitä tapahtuu näille säännöille, kun siirrytään digitaaliseen maailmaan? Jos Googleen syöttää hakusanat ”deittailu ja sosiaalinen media”, on tulos varsin negatiivinen: artikkeleissa ja keskustelupalstoilla povataan romantiikan ja vakavien parisuhteiden häviämistä. Entisaikojen romanssien salaperäisyys on kadonnut sosiaalisen median myötä.

Iltapäivisin monissa japanilaisissa yrityksissä avataan radio ja aloitetaan työntekijöiden yhteinen voimisteluhetki. Hetkeen kuuluu venyttelyä ja mahdollisesti voimisteluliikkeitä, joillain työpaikoilla käytössä saattaa olla myös kiipeilyteline.

Vuonna 1818 syntynyt filosofi Karl Marx muistetaan parhaiten nykyaikaisen kommunismin perustajana. Hän oli myös tutkija ja teoreetikko, jonka ajatukset ovat vaikuttaneet hyvin monella oppialalla talous- ja sosiaalihistoriasta valtio-oppiin ja kirjallisuudentutkimukseen. Vaikutusvaltaisen Scientific American -lehden mukaan Marx on kaikkien aikojen merkittävin tutkija. Myös sosiaali- ja kulttuuriantropologiaan Marxin ajatukset ovat vaikuttaneet merkittävästi.