Putoavien liskojen salaisuus

Jos gekko tipahtaa katosta var­pail­le­si, saatat saada poi­ka­lap­sen. Paitsi jos olet mies, jolloin luul­ta­vas­ti sairastut. Tulevan ennus­ta­mi­nen on aina kiehtonut ihmisiä, ja avuksi on käytetty niin teen­leh­tiä kuin tähtien asentoa. Hindulaisessa perin­tees­sä tulevaa ennus­te­taan muun muassa siitä, mihin kohtaan kroppaa lisko osuu pudo­tes­saan ihmisen päälle.

Liskojen putoa­mi­sen tiede, gauli shastra, tuntee liskoille ainakin 65 eri las­keu­tu­mis­paik­kaa ihmis­ke­hos­ta. Osa näistä tuottaa hyvää, osa huonoa onnea. Aihetta käsit­te­le­viä tekstejä löytyy useampia, ja ne ovat osin eri mieltä keskenään. Päähän putoava lisko tar­koit­taa usein onnet­to­muut­ta, sai­rauk­sia, jopa kuolemaa. Toisten tul­kin­to­jen mukaan matelija taas on suosioksi kaik­kial­la paitsi vatsalla tai rinnan päällä.

Toisinaan ennus­tuk­set laa­je­ne­vat koskemaan lähi­pii­riä. Erään lähteen mukaan reptiili pään oikealla puolella tuo huonoa onnea pään omistajan veljelle, kun päälaen etuosa taas povaa sai­ras­tu­mis­ta enolle. Joskus gekko enteilee materiaa. Naisen sormille pudo­tes­saan se erään tulkinnan mukaan viestii siitä, että uusia koruja on tulossa; miehen reidet taas edustavat vaat­tei­den menet­tä­mis­tä. Koska liskojen putoa­mis­paik­ko­ja on niin monia, niiden tul­kit­se­mi­seen on nykyään saa­ta­vil­la myös kätevä mobii­liap­pi.

Putoilevien mate­li­joi­den vai­ku­tuk­sia voi lieventää pesey­ty­mäl­lä välit­tö­mäs­ti, tois­ta­mal­la tiettyjä mantroja ja naut­ti­mal­la perin­teis­tä panch­ga­vy­aa, joka val­mis­te­taan lehmän maidosta, lannasta ja virtsasta sekä kir­kas­te­tus­ta voista ja rahkasta. Siitä on olemassa myös ystä­väl­li­sem­pi versio, jossa lanta ja virtsa korvataan hunajalla ja sokerilla. Parasta on kuitenkin matkustaa Kanchipuramiin, jossa sijait­se­vas­sa temp­pe­lis­sä kul­tais­ten ja hopeisten liskon kuvien kos­ket­ta­mi­nen nollaa liskojen nega­tii­vi­set vai­ku­tuk­set niin men­nei­syy­des­sä kuin tule­vai­suu­des­sa­kin.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Jalkapallon MM-kisojen aikaan valtava joukko ihmisiä kaikkialla maailmassa siirtyy väliaikaisesti edustamaan jotakin muuta kansalaisuutta kuin sitä, johon hänet normaalissa arjessa liitetään. Maailman suosituin ja seuratuin urheilulaji kietoutuu kiinnostavilla tavoilla nationalismiin ja lainattuihin identiteetteihin.

Toimittaja Satu Kivelän Havaintoja ihmisestä – sarjassa käsiteltiin tällä kertaa pahuutta. Mitä pahuus on, ja onko ihminen luonnostaan hyvä vai paha? Kivelän haastatteleman psykiatrian ylilääkäri Hannu Lauerman mukaan pahuus on pohjimmiltaan muiden ihmisten oikeuksien loukkaamista. Tiedeyhteisössä on pitkään käyty debattia ihmislajin luontaisesta väkivaltaisuudesta.

Sepelvaltimotauti on eräs yleisimmistä kuolinsyistä länsimaissa. Sen esiintyvyys vaihtelee maailman eri kolkissa. Sairastumisriski riippuu osittain geeneistä, mutta siihen voi vaikuttaa elämäntavoilla. Erään laajan tutkimuksen mukaan myös ihmiskuva ja arvomaailma vaikuttavat sepelvaltimotaudin esiintyvyyteen.

Tiibetiläisessä ilmahautauksessa vainajan ruumiista hankkiudutaan eroon tarjoamalle se haaskalintujen syötäväksi. Käytäntöön liittyy näkemyksiä elämän kunnioittamisesta ja kuolemasta ensisijaisesti henkisenä tapahtumana.