Putoavien liskojen salaisuus

Jos gekko tipahtaa katosta var­pail­le­si, saatat saada poi­ka­lap­sen. Paitsi jos olet mies, jolloin luul­ta­vas­ti sairastut. Tulevan ennus­ta­mi­nen on aina kiehtonut ihmisiä, ja avuksi on käytetty niin teen­leh­tiä kuin tähtien asentoa. Hindulaisessa perin­tees­sä tulevaa ennus­te­taan muun muassa siitä, mihin kohtaan kroppaa lisko osuu pudo­tes­saan ihmisen päälle.

Liskojen putoa­mi­sen tiede, gauli shastra, tuntee liskoille ainakin 65 eri las­keu­tu­mis­paik­kaa ihmis­ke­hos­ta. Osa näistä tuottaa hyvää, osa huonoa onnea. Aihetta käsit­te­le­viä tekstejä löytyy useampia, ja ne ovat osin eri mieltä keskenään. Päähän putoava lisko tar­koit­taa usein onnet­to­muut­ta, sai­rauk­sia, jopa kuolemaa. Toisten tul­kin­to­jen mukaan matelija taas on suosioksi kaik­kial­la paitsi vatsalla tai rinnan päällä.

Toisinaan ennus­tuk­set laa­je­ne­vat koskemaan lähi­pii­riä. Erään lähteen mukaan reptiili pään oikealla puolella tuo huonoa onnea pään omistajan veljelle, kun päälaen etuosa taas povaa sai­ras­tu­mis­ta enolle. Joskus gekko enteilee materiaa. Naisen sormille pudo­tes­saan se erään tulkinnan mukaan viestii siitä, että uusia koruja on tulossa; miehen reidet taas edustavat vaat­tei­den menet­tä­mis­tä. Koska liskojen putoa­mis­paik­ko­ja on niin monia, niiden tul­kit­se­mi­seen on nykyään saa­ta­vil­la myös kätevä mobii­liap­pi.

Putoilevien mate­li­joi­den vai­ku­tuk­sia voi lieventää pesey­ty­mäl­lä välit­tö­mäs­ti, tois­ta­mal­la tiettyjä mantroja ja naut­ti­mal­la perin­teis­tä panch­ga­vy­aa, joka val­mis­te­taan lehmän maidosta, lannasta ja virtsasta sekä kir­kas­te­tus­ta voista ja rahkasta. Siitä on olemassa myös ystä­väl­li­sem­pi versio, jossa lanta ja virtsa korvataan hunajalla ja sokerilla. Parasta on kuitenkin matkustaa Kanchipuramiin, jossa sijait­se­vas­sa temp­pe­lis­sä kul­tais­ten ja hopeisten liskon kuvien kos­ket­ta­mi­nen nollaa liskojen nega­tii­vi­set vai­ku­tuk­set niin men­nei­syy­des­sä kuin tule­vai­suu­des­sa­kin.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Istukka on väliaikainen sisäelin, joka poistuu äidin kehosta lapsen syntymän myötä. Meillä istukkaa käsitellään yleensä biologisena jätteenä, mutta osa äideistä ottaa rituaaliset keinot käyttöön sen hävittämisessä.