Kiistellyt tiet terveyteen — Parantamisen monimuotoisuus globaalihistoriassa

Terveys ja sai­rauk­sien hoi­ta­mi­nen ovat olleet keskeisiä kysy­myk­siä kautta ihmis­kun­nan historian. Ihmiset ovat etsineet moni­nai­sia teitä ter­vey­teen, ja nämä tavat ovat usein kie­tou­tu­neet kysy­myk­siin tiedosta, vallasta, poli­tii­kas­ta ja moraa­lis­ta. Parantamisesta ovat kamp­pail­leet miehet ja naiset, papisto ja lääkärit, eliitit ja rahvas, alku­pe­räis­kan­sat ja kolo­nia­lis­tit. Suositut paran­ta­jat ovat olleet toisille noitia, puos­ka­rei­ta tai vaa­ral­li­sia poliit­ti­sia agi­taat­to­rei­ta.

Tämän teoksen tut­ki­musar­tik­ke­lit käsit­te­le­vät paran­ta­mi­sen asemaa eri aikoina eri puolilla maailmaa Suomesta Aasiaan, Afrikkaan ja Amerikkaan. Kirjassa pureu­du­taan paran­ta­mi­sen moni­muo­toi­suu­teen ja eri­tel­lään niitä argu­ment­te­ja, joita paran­ta­mi­sen puolesta ja vastaan on esitetty. Tekijät tar­kas­te­le­vat, mihin paran­ta­mis­muo­to­jen suosio tai epäsuosio perus­tu­vat, miten uusia lää­kin­tä­kei­no­ja on omaksuttu kult­tuu­ri­ra­jo­jen yli ja miten eri paran­ta­mis­muo­to­ja on pyritty kiel­tä­mään.

Lajissaan ensim­mäi­nen suo­ma­lai­nen artik­ke­li­ko­koel­ma edustaa uusinta koti­mais­ta ja kan­sain­vä­lis­tä tut­ki­mus­ta ter­veys­his­to­rian alalla ja perustuu moni­puo­li­siin alku­pe­räis­läh­tei­siin ja kent­tä­töi­hin. Kirjoittajat ovat his­to­rioit­si­joi­ta, ant­ro­po­lo­ge­ja, folklo­ris­te­ja ja uskon­to­tie­tei­li­jöi­tä Suomesta, Yhdysvalloista ja Trinidadista. Teos sopii oppi­kir­jak­si historian, etno­lo­gian, ant­ro­po­lo­gian, yhteis­kun­ta­tie­tei­den ja ter­veys­tie­tei­den aloille sekä kaikille glo­baa­leis­ta ter­veys­ky­sy­myk­sis­tä kiin­nos­tu­neil­le luki­joil­le.

Kirjan voi tilata SKS:n kir­ja­kau­pas­ta.

Kirjailija: Markku Hokkanen (toi­mit­ta­ja); Kalle Kananoja (toi­mit­ta­ja)
Kustantaja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 355
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2017

Kirjoittaja

AntroBlogin toimitus kirjoittaa lyhyempiä kommentteja toisinaan yhteisöllisen nimimerkin takaa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Istukka on väliaikainen sisäelin, joka poistuu äidin kehosta lapsen syntymän myötä. Meillä istukkaa käsitellään yleensä biologisena jätteenä, mutta osa äideistä ottaa rituaaliset keinot käyttöön sen hävittämisessä.

Positiivista asennetta korostaessa elämän varjopuolet jäävät vähemmälle huomiolle. Filosofi Sami Pihlströmin mukaan tämä on virhe. Kypsän ihmisen tulisi kyetä myös negatiiviseen ajatteluun, sillä maailman puutteiden myöntäminen on edellytys moraaliselle kypsyydelle. Onko negatiivisella ajattelulla jotain annettavaa myös antropologialle?