Naapurina jääkarhu -hanke

Naapurina jääkarhu on etno­gra­fi­nen jour­na­lis­mi­han­ke, joka toteu­te­taan Norjan Huippuvuorilla kesä­kuus­sa 2018. Lopputuotteena syntyy visu­aa­li­sen etno­gra­fian keinoin jääkarhun kult­tuu­ris­ta mer­ki­tys­tä pai­kal­li­sel­le yhtei­söl­le esit­te­le­vä kattava repor­taa­si, joka jul­kais­taan AntroBlogissa syys­kuus­sa 2018.

Tervetuloa mukaan ark­ti­sel­le tut­ki­mus­mat­kal­le! Seuraa hankkeen ete­ne­mis­tä Twitterissä ja Instagramissa!

Jääkarhu on Norjan Huippuvuorten symboli. Eläimen läsnäolo luonnossa vaikuttaa monin tavoin ihmisten arkeen. Laji kytkeytyy myös monien pai­kal­lis­ten elin­kei­noon sillä mah­dol­li­suus nähdä ilmas­ton­muu­tok­sen uhkaama laji luon­tai­ses­sa ympä­ris­tös­sään hou­kut­te­lee Huippuvuorille turisteja. Jääkarhu on saman­ai­kai­ses­ti vaa­ral­li­nen petoeläin, pai­kal­li­sen luonnon kuningas ja elin­kei­noe­lä­män bis­nes­kump­pa­ni. Lajin rooli pai­kal­li­ses­sa yhteis­kun­nas­sa on selkeästi valtava. Millainen sosio­kult­tuu­ri­nen merkitys pai­kal­lis­ta luontoa hal­lit­se­val­la jää­kar­hul­la on Huippuvuorten ihmi­syh­tei­söl­le? 

Huippuvuorten väestöä ja suo­ma­lai­sia yhdistää erityinen kult­tuu­ri­nen suhde eli­nym­pä­ris­töis­säm­me esiin­ty­viin kar­hu­la­jei­hin. Mitä samaa ja mitä eroa­vai­suuk­sia suh­tees­tam­me karhuihin löytyy?

Hankkeen toteut­ta­vat:

  • Antropologi, VTM, AntroBlogin pää­toi­mit­ta­ja, Suvi Jaakkola
  • Valo-ja video­ku­vaa­ja Gennady Kurushin

Projektin on rahoit­ta­nut Suomalais-nor­ja­lai­nen kult­tuu­ri­ra­has­to. Kiitos!

logo-round

Kirjoittaja

AntroBlogin toimitus kirjoittaa lyhyempiä kommentteja toisinaan yhteisöllisen nimimerkin takaa. Kirjoittajat ovat antropologeja ja oman alansa ammattilaisia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Tiibetiläisessä ilmahautauksessa vainajan ruumiista hankkiudutaan eroon tarjoamalle se haaskalintujen syötäväksi. Käytäntöön liittyy näkemyksiä elämän kunnioittamisesta ja kuolemasta ensisijaisesti henkisenä tapahtumana.

Tanssi liittyy ihmisten välisiin kokoontumisiin ja monenlaiseen sosiaaliseen toimintaan, mikä tekee siitä mielenkiintoisen elementin kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme. Jokaisessa kontekstissa tanssi saa erilaisia sosiaalisia merkityksiä, joita liikkeisiin ja yhdessä tanssimiseen liittyvät normistot ilmentävät. Tanssiantropologia tutkii tanssia juuri tästä näkökulmasta. Haastattelussa Oulun ammattikorkeakoulussa työskentelevä tanssintutkimuksen dosentti Petri Hoppu.

Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa keskityttiin tällä kertaa meluun ja hiljaisuuteen. Satu Kivelä haastatteli dosentti Outi Ampujaa, joka on tutkinut ääniympäristöjen muutosta ja hiljaisuuden merkityksiä. Kuunnelmassa paneuduttiin muun muassa melun haittavaikutuksiin ja hiljaisuuden tarpeeseen. Antropologiassa hiljaisuuteen on suhtauduttu monella tapaa. Tarkastelussa voi olla hiljentämisen ja sanallistamisen prosessit tutkimuksessa, tai toisaalta hiljaisuus konkreettisena ilmiönä. Antropologit ovat perinteisesti tutkineet kaukaisia yhteisöjä, ja kentältä palattuaan kokeneet tehtäväkseen äänen antamisen tutkittavilleen.