Venyttely osana bisneskulttuuria

Iltapäivisin monissa japa­ni­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä avataan radio ja aloi­te­taan työn­te­ki­jöi­den yhteinen voi­mis­te­lu­het­ki. Hetkeen kuuluu venyt­te­lyä ja mah­dol­li­ses­ti voi­mis­te­lu­liik­kei­tä, joillain työ­pai­koil­la käytössä saattaa olla myös kii­pei­ly­te­li­ne.

Yhä useampi yritys suosii voi­mis­te­lu­tau­ko­ja pitääk­seen työn­te­ki­jät notkeina ja tuot­ta­vi­na, kun kan­sa­kun­nan työi­käis­ten osuus väestöstä vähenee yhdessä maailman nopeimmin ikään­ty­vis­tä maista. Toyotalla on oma versionsa voi­mis­te­lu­het­kes­tä ja Sonyn työn­te­ki­jät saavat vapaa­eh­toi­ses­ti osal­lis­tua jär­jes­tet­tyyn ryh­mä­ve­nyt­te­lyyn. Sen lisäksi, että voi­mis­te­lu sopii japa­ni­lai­sel­le yri­tys­kult­tuu­ril­le omi­nai­seen kaizen-ajat­te­luun, “jatkuvaan paran­ta­mi­seen”, kan­sa­kun­nan yhteiset voi­mis­te­lu­tuo­kiot ovat osa maan historiaa.

Nykyäänkin monissa yri­tyk­sis­sä hyö­dyn­ne­tään rajio taisoa, jonka useimmat japa­ni­lai­set ovat oppineet jo kou­lui­käi­se­nä.

Rajio taisō, kir­jai­mel­li­ses­ti ”radio­har­joi­tuk­set”, otettiin käyttöön keisari Hirohiton kruu­na­jais­ten kunniaksi vuonna 1928. Kolmeminuuttinen ohjattu voi­mis­te­lu­har­joi­tus tulee päi­vit­täin Japanin Yleisradiosta (NHK), ja siitä on tarjolla eri­lai­sil­le ryhmille, kuten ikään­ty­neil­le ja lii­kun­ta­ra­joit­tei­sil­le, sopivia versioita.

Voimisteluperinnettä pidetään japa­ni­lai­se­na, vaikka alku­pe­räi­nen idea lai­nat­tiin yhdys­val­ta­lai­sel­ta vakuu­tus­yh­tiöl­tä. Siitä tuli nopeasti osa Japanin koulujen ja työ­paik­ko­jen käy­tän­tö­jä. Päivittäinen lähetys kiel­let­tiin toisen maa­il­man­so­dan jälkeen sen aiheut­ta­mien soti­laal­lis­ten mie­li­ku­vien takia, mutta se otettiin jälleen käyttöön vuonna 1951. Nykyään jopa 28 miljoonan japa­ni­lai­sen uskotaan osal­lis­tu­van har­joi­tus­het­keen päi­vit­täin.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Ihmisten syväjäädyttäminen eli kryoniikka on nykyään melko pitkälti epätieteeksi ja toiveajatteluksi leimattua. Kryoniikan kannattajat luottavat tulevaisuuden teknologiaan, jonka avulla jäädytetyt ihmiset voitaisiin herättää henkiin ja antaa heille uusi elämä. Heräävät kuolleet aikanaan henkiin säilytystankeistaan tai eivät, aihe yhdistää kysymyksiä aikakäsityksistä, taloudesta ja suhtautumisestamme kuolemaan.

Ilmastonmuutoksen myötä laajoja tuhoja aiheuttavista metsäpaloista on tullut maailmanlaajuinen ongelma. Indonesian Keski-Kalimantanilla ne ovat aiheuttaneet toistuvan ympäristökriisin, joka näkyy paikallisten arjessa ja kyvyssä suunnitella tulevaisuuttaan.

Täydentäviä hoitomuotoja koskeva julkinen keskustelu on kamppailua tiedosta ja vallasta. Kenellä on oikeus hoitaa ihmisiä? Millaisten kriteerien pohjalta esimerkiksi kalevalainen jäsenkorjaus tai muu perinnehoito voidaan hyväksyä osaksi terveydenhuoltoa? Mitä vaikutusta on sillä, millaisin käsittein aiheesta keskustellaan?