Venyttely osana bisneskulttuuria

Iltapäivisin monissa japa­ni­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä avataan radio ja aloi­te­taan työn­te­ki­jöi­den yhteinen voi­mis­te­lu­het­ki. Hetkeen kuuluu venyt­te­lyä ja mah­dol­li­ses­ti voi­mis­te­lu­liik­kei­tä, joillain työ­pai­koil­la käytössä saattaa olla myös kii­pei­ly­te­li­ne.

Yhä useampi yritys suosii voi­mis­te­lu­tau­ko­ja pitääk­seen työn­te­ki­jät notkeina ja tuot­ta­vi­na, kun kan­sa­kun­nan työi­käis­ten osuus väestöstä vähenee yhdessä maailman nopeimmin ikään­ty­vis­tä maista. Toyotalla on oma versionsa voi­mis­te­lu­het­kes­tä ja Sonyn työn­te­ki­jät saavat vapaa­eh­toi­ses­ti osal­lis­tua jär­jes­tet­tyyn ryh­mä­ve­nyt­te­lyyn. Sen lisäksi, että voi­mis­te­lu sopii japa­ni­lai­sel­le yri­tys­kult­tuu­ril­le omi­nai­seen kaizen-ajat­te­luun, “jatkuvaan paran­ta­mi­seen”, kan­sa­kun­nan yhteiset voi­mis­te­lu­tuo­kiot ovat osa maan historiaa.

Nykyäänkin monissa yri­tyk­sis­sä hyö­dyn­ne­tään rajio taisoa, jonka useimmat japa­ni­lai­set ovat oppineet jo kou­lui­käi­se­nä.

Rajio taisō, kir­jai­mel­li­ses­ti ”radio­har­joi­tuk­set”, otettiin käyttöön keisari Hirohiton kruu­na­jais­ten kunniaksi vuonna 1928. Kolmeminuuttinen ohjattu voi­mis­te­lu­har­joi­tus tulee päi­vit­täin Japanin Yleisradiosta (NHK), ja siitä on tarjolla eri­lai­sil­le ryhmille, kuten ikään­ty­neil­le ja lii­kun­ta­ra­joit­tei­sil­le, sopivia versioita.

Voimisteluperinnettä pidetään japa­ni­lai­se­na, vaikka alku­pe­räi­nen idea lai­nat­tiin yhdys­val­ta­lai­sel­ta vakuu­tus­yh­tiöl­tä. Siitä tuli nopeasti osa Japanin koulujen ja työ­paik­ko­jen käy­tän­tö­jä. Päivittäinen lähetys kiel­let­tiin toisen maa­il­man­so­dan jälkeen sen aiheut­ta­mien soti­laal­lis­ten mie­li­ku­vien takia, mutta se otettiin jälleen käyttöön vuonna 1951. Nykyään jopa 28 miljoonan japa­ni­lai­sen uskotaan osal­lis­tu­van har­joi­tus­het­keen päi­vit­täin.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Helsingissä vuokrataso on karannut niin korkealle, että monien palkansaajien tuloista leijonanosa kuluu vuokraan. Suomessa yleisen käsityksen mukaan vuokrasääntely on turmiollista vuokramarkkinoiden toiminnalle.

Istukka on väliaikainen sisäelin, joka poistuu äidin kehosta lapsen syntymän myötä. Meillä istukkaa käsitellään yleensä biologisena jätteenä, mutta osa äideistä ottaa rituaaliset keinot käyttöön sen hävittämisessä.

Havainnot maapallon resurssien rajallisuudesta sekä epätasaisesta jakautumisesta haastavat talouskasvupakkoa, mikä kannustaa miettimään talousajattelua uudestaan. Vaikka joidenkin kasvukriitikoiden mukaan talouden pohdinta kuuluu kaikille, kaikkien kokemuksen huomioiminen ei ole itsestäänselvyys. Tulokulmia-kolumnissa tutkija Eeva Houtbeckers kertoo, mitä annettavaa antropologialla on kasvutalouden jälkeiselle ajalle.