Venyttely osana bisneskulttuuria

Iltapäivisin monissa japa­ni­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä avataan radio ja aloi­te­taan työn­te­ki­jöi­den yhteinen voi­mis­te­lu­het­ki. Hetkeen kuuluu venyt­te­lyä ja mah­dol­li­ses­ti voi­mis­te­lu­liik­kei­tä, joillain työ­pai­koil­la käytössä saattaa olla myös kii­pei­ly­te­li­ne.

Yhä useampi yritys suosii voi­mis­te­lu­tau­ko­ja pitääk­seen työn­te­ki­jät notkeina ja tuot­ta­vi­na, kun kan­sa­kun­nan työi­käis­ten osuus väestöstä vähenee yhdessä maailman nopeimmin ikään­ty­vis­tä maista. Toyotalla on oma versionsa voi­mis­te­lu­het­kes­tä ja Sonyn työn­te­ki­jät saavat vapaa­eh­toi­ses­ti osal­lis­tua jär­jes­tet­tyyn ryh­mä­ve­nyt­te­lyyn. Sen lisäksi, että voi­mis­te­lu sopii japa­ni­lai­sel­le yri­tys­kult­tuu­ril­le omi­nai­seen kaizen-ajat­te­luun, “jatkuvaan paran­ta­mi­seen”, kan­sa­kun­nan yhteiset voi­mis­te­lu­tuo­kiot ovat osa maan historiaa.

Nykyäänkin monissa yri­tyk­sis­sä hyö­dyn­ne­tään rajio taisoa, jonka useimmat japa­ni­lai­set ovat oppineet jo kou­lui­käi­se­nä.

Rajio taisō, kir­jai­mel­li­ses­ti ”radio­har­joi­tuk­set”, otettiin käyttöön keisari Hirohiton kruu­na­jais­ten kunniaksi vuonna 1928. Kolmeminuuttinen ohjattu voi­mis­te­lu­har­joi­tus tulee päi­vit­täin Japanin Yleisradiosta (NHK), ja siitä on tarjolla eri­lai­sil­le ryhmille, kuten ikään­ty­neil­le ja lii­kun­ta­ra­joit­tei­sil­le, sopivia versioita.

Voimisteluperinnettä pidetään japa­ni­lai­se­na, vaikka alku­pe­räi­nen idea lai­nat­tiin yhdys­val­ta­lai­sel­ta vakuu­tus­yh­tiöl­tä. Siitä tuli nopeasti osa Japanin koulujen ja työ­paik­ko­jen käy­tän­tö­jä. Päivittäinen lähetys kiel­let­tiin toisen maa­il­man­so­dan jälkeen sen aiheut­ta­mien soti­laal­lis­ten mie­li­ku­vien takia, mutta se otettiin jälleen käyttöön vuonna 1951. Nykyään jopa 28 miljoonan japa­ni­lai­sen uskotaan osal­lis­tu­van har­joi­tus­het­keen päi­vit­täin.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Tiibetiläisessä ilmahautauksessa vainajan ruumiista hankkiudutaan eroon tarjoamalle se haaskalintujen syötäväksi. Käytäntöön liittyy näkemyksiä elämän kunnioittamisesta ja kuolemasta ensisijaisesti henkisenä tapahtumana.

Suomessa aivovammautuu vuosittain arviolta 20 000 ihmistä. Arvio lienee alimitoitettu, sillä suuri osa etenkin lievistä aivovammoista jää kokonaan toteamatta. Ne saatetaan myös todeta “aivotärähdyksiksi”, joista toipuu ennalleen. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu. Joskus päähän osuu kovempaa, ja se voi mullistaa henkilön koko maailman.

Breakdancen liikekieli on vahvaa ja maskuliinista. Siihen kuuluu paljon voimaa ja tarkkuutta vaativia liikkeitä, pysäytyksiä ja hyppyjä. Toisaalta sen historiaan ja lajin kulttuuriin kuuluu hauskanpito ja yleisön viihdyttäminen. Mitä breakdance merkitsee sen harrastajille ja heidän identiteetin kokemukselleen?

Tanssi liittyy ihmisten välisiin kokoontumisiin ja monenlaiseen sosiaaliseen toimintaan, mikä tekee siitä mielenkiintoisen elementin kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme. Jokaisessa kontekstissa tanssi saa erilaisia sosiaalisia merkityksiä, joita liikkeisiin ja yhdessä tanssimiseen liittyvät normistot ilmentävät. Tanssiantropologia tutkii tanssia juuri tästä näkökulmasta. Haastattelussa Oulun ammattikorkeakoulussa työskentelevä tanssintutkimuksen dosentti Petri Hoppu.