Venyttely osana bisneskulttuuria

Iltapäivisin monissa japa­ni­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä avataan radio ja aloi­te­taan työn­te­ki­jöi­den yhteinen voi­mis­te­lu­het­ki. Hetkeen kuuluu venyt­te­lyä ja mah­dol­li­ses­ti voi­mis­te­lu­liik­kei­tä, joillain työ­pai­koil­la käytössä saattaa olla myös kii­pei­ly­te­li­ne.

Yhä useampi yritys suosii voi­mis­te­lu­tau­ko­ja pitääk­seen työn­te­ki­jät notkeina ja tuot­ta­vi­na, kun kan­sa­kun­nan työi­käis­ten osuus väestöstä vähenee yhdessä maailman nopeimmin ikään­ty­vis­tä maista. Toyotalla on oma versionsa voi­mis­te­lu­het­kes­tä ja Sonyn työn­te­ki­jät saavat vapaa­eh­toi­ses­ti osal­lis­tua jär­jes­tet­tyyn ryh­mä­ve­nyt­te­lyyn. Sen lisäksi, että voi­mis­te­lu sopii japa­ni­lai­sel­le yri­tys­kult­tuu­ril­le omi­nai­seen kaizen-ajat­te­luun, “jatkuvaan paran­ta­mi­seen”, kan­sa­kun­nan yhteiset voi­mis­te­lu­tuo­kiot ovat osa maan historiaa.

Nykyäänkin monissa yri­tyk­sis­sä hyö­dyn­ne­tään rajio taisoa, jonka useimmat japa­ni­lai­set ovat oppineet jo kou­lui­käi­se­nä.

Rajio taisō, kir­jai­mel­li­ses­ti ”radio­har­joi­tuk­set”, otettiin käyttöön keisari Hirohiton kruu­na­jais­ten kunniaksi vuonna 1928. Kolmeminuuttinen ohjattu voi­mis­te­lu­har­joi­tus tulee päi­vit­täin Japanin Yleisradiosta (NHK), ja siitä on tarjolla eri­lai­sil­le ryhmille, kuten ikään­ty­neil­le ja lii­kun­ta­ra­joit­tei­sil­le, sopivia versioita.

Voimisteluperinnettä pidetään japa­ni­lai­se­na, vaikka alku­pe­räi­nen idea lai­nat­tiin yhdys­val­ta­lai­sel­ta vakuu­tus­yh­tiöl­tä. Siitä tuli nopeasti osa Japanin koulujen ja työ­paik­ko­jen käy­tän­tö­jä. Päivittäinen lähetys kiel­let­tiin toisen maa­il­man­so­dan jälkeen sen aiheut­ta­mien soti­laal­lis­ten mie­li­ku­vien takia, mutta se otettiin jälleen käyttöön vuonna 1951. Nykyään jopa 28 miljoonan japa­ni­lai­sen uskotaan osal­lis­tu­van har­joi­tus­het­keen päi­vit­täin.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Naisen tulee olla neitsyt avioituessaan, ajatellaan monin paikoin ympäri maailmaa. Naisen neitsyys liitetään usein miehen kunniaan, ja siitä luopunut nainen voidaan nähdä arvottomana kunnian lokaajana. Neitsyyden todisteena pidetään immenkalvoa, joka voidaan rakentaa plastiikkakirurgian keinoin.

Käsitteen paskaduuni toi suomalaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun aktivisti Eetu Viren kymmenisen vuotta sitten. Viren viittasi termillä esimerkiksi huonosti palkattuun työhön hampurilaisravintolassa tai siivoamiseen seitsemän euron tuntipalkalla. Hiukan vähemmälle huomiolle on jäänyt, että myös akateeminen tutkimustyö on usein eräänlaista paskaduunia.

Työelämäprofessori Pekka Mattilan Kauppalehden kolumnissa oli mukana annos lahjateoriaa. Hän pohtii sitä jokaisesta kaveripiiristä tuttua kitsastelevaa henkilöä, joka välttelee laskun maksamista ja kehittelee strategioita päästäkseen tilanteista mahdollisimman halvalla. Analyysissa jää huomaamatta lahjaan liittyvä myrkyllisyys, jota antropologit Marcel Maussista lähtien ovat pitäneet ehkäpä lahjan kaikkein merkittävimpänä ominaisuutena.