Työelämässä ulkonäöllä on väliä

Itä-Suomen yli­opis­ton kult­tuu­riant­ro­po­lo­gian lehtori Taina Kinnunen toteaa, että työelämän ulko­nä­kö­vaa­ti­muk­set ovat tiu­ken­tu­neet. Headhunterit kiin­nit­tä­vät työ­haas­tat­te­lus­sa huomiota eri­tyi­ses­ti nais­puo­lis­ten haki­joi­den ulkoiseen ole­muk­seen. Artikkeli julkaistu 21.3.2018 Menaiset.fi:ssä.

Kirjoittaja

AntroBlogin toimitus kirjoittaa lyhyempiä kommentteja toisinaan yhteisöllisen nimimerkin takaa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Posti on aikeissa siirtää osan toiminnoistaan Viroon matalampien työvoimakustannusten toivossa. Samanaikaisesti postin johtaja nauttii hulppeaa vuosipalkkaa. Viime vuosina suuryritysten johtajien palkkiot ovat kasvaneet työntekijöiden aseman heikentyessä. Kysymys yhteiskunnassa vallitsevista tuloeroista ja niiden oikeuttamisesta on pysyvimpiä poliittisia kysymyksiä.

Yhteiskuntatieteissä vapaamatkustajalla on tarkoitettu toimijaa, joka hyötyy toisten panostuksesta antamatta omaa osuuttaan. Usein käytetty esimerkki vapaamatkustajan ongelmasta on liputta matkustaminen joukkoliikenteessä. Jos kaikki maksaisivat lippunsa, niiden hinnat voisivat teoriassa olla matalampia.

Yle uutisoi hiljan, ettei koulutuksen ja ammattien sukupuolen mukainen jako ole juuri vähentynyt Suomessa viimeisen 30 vuoden aikana. Artikkeli esittelee erilaisia työelämätilastoja, joissa alojen jakautuneisuus näkyy selkeästi. Feminiinisyyden ja maskuliinisuuden antropologinen tarkastelu sosiaalisesti rakennettuina, eriarvoisesti arvotettuina ominaisuuksina tarjoaa näkökulmaa artikkelin teemaan.

Lihavuutta on vuosikymmenten ajan kammottu ja demonisoitu euroamerikkalaisessa kulttuuripiirissä. Lihavuuden kammo yhdistetään yleensä teollistuneiden maiden kulttuureihin ja amerikkalaisen mediaviihteen globaaliin levikkiin. Vastenmielisyys lihavuutta kohtaan ei liity ainoastaan vallitsevan kauneusihanteen käsitykseen ideaalista kehosta.