Jair Bolsonaron valinta Brasilian presidentiksi on katkera pala maan alkuperäiskansoille. Bolsonaro ajaa vähemmistöjen oikeuksien vähentämistä ja Amazonian avaamista luonnonvarahankkeille ja maataloudelle. Maan 300 alkuperäiskansan reservaatit tulee hänen mukaansa yksityistää.
Bolsonaro on ilmoittanut, etteivät alkuperäiskansat tule saamaan enää neliösenttimetriäkään maata. Monen Brasilian poliitikon mukaan alkuperäiskansoilla on liikaa maata: tällä hetkellä 13 % maan pinta-alasta. Lisäksi alkuperäiskansaisuutta epäillään. Kansainvälisen politiikan termillä viitataan asutukseen ennen valtionrajoja, itseidentifikaatioon, erilaiseen kulttuuriin ja hallintatapoihin. Nykyiset alkuperäiskansat taistelevat korkeakoulutuksen puolesta voidakseen hallita maitaan ja koulutustaan omiin arvoihinsa perustuen.
Oikeusministeriössä on jo vuosia odottanut valtava määrä uusien reservaattien hakemuksia tai laajennusvaatimuksia. Valtion alkuperäiskansojen virasto Funain antropologien tehtävä on ollut osoittaa kolonialismia edeltävä asutus. Esimerkiksi apurinã-kansan reservaatit kattavat vain pienen osan esi-isien alueista. Nykyisten reservaattien ympäristöä köyhdyttävät niitä ympäröivät karjatilat. Pitkän assimilaation takia vain harva puhuu apurinã-kieltä. Alkuperäiskansoja on enää alle 1 % maan väestöstä.
Omat tutkimukseni osoittavat, että apurinojen ympäristötieto on historian paineesta huolimatta rikasta. Heidän alueidensa ekosysteemit ovat muokkautuneet useiden sukupolvien käytössä, domestikaatioprosesseissa ja kaskiviljelyssä. Amazonian metsät eivät ole koskemattomia, mutta reservaattiin luonnon monimuotoisuus kuuluu maailman rikkaimpiin. Apurinãt, kuten monet alueen kansat, ajattelevat elämän olevan yhteydessä eläimiin, pyhiin puihin ja maahan, jotka ovat ihmisiä vastaavia toimijioita.
Sademetsäalueen hyödyntäminen energian ja raaka-aineiden kasvattamiseksi aiheuttaisi peruttamattomia ympäristömuutoksia. Amazonian metsiin sidottu hiilidioksidi on tärkeää koko planeetalle. Alueella on jo paljon laitonta puunhakkuuta ja kullankaivuuta, jotka työllistää maan köyhempää väestöä. Viimeksi uutisoitiin munduruku-kansan yhteenotosta kullankaivajien kanssa. Bolsonaron mukaan karjatilallisille ja kullankaivajille on saatava aseiden käytön mahdollistavat oikeudet.
Brasilian perustuslain mukaan alkuperäiskansoilla on reservaattien käyttöoikeus, mutta maa kuuluu valtiolle. Maita ei kuitenkaan ole kukaan, myöskään valtio, voinut myydä.
Bolsonaron uudistuksia tukee moni suurmaataloutta kannattava, uskonnollinen ja sotilaallinen puolue. Vastapuolue Työväenpuolueeseen liittyvän korruptiovyyhdin tultua oikeuskäsittelyyn, on armeijan kapteenina toimineelle Bolsonarolle löytynyt tukea eri yhteiskuntaluokista. Brasiliassa rikollisuus on näkymätön osa ihmisten arkipäivää. Se vaikuttaa niin kulkuvälineiden valintaan kuin asuinalueiden rakentamiseen. Bolsonaro puhuu tiukkaa kieltä, joka vastaa haluun saada epävarmuuteen järjestystä.
Kääntöpuolena moniarvoisuuden ja ympäristöasioiden kannattajat ja järjestöt voivat nyt kerätä voimansa. Kongressiin on valittu ensimmäinen alkuperäiskansataustainen nainen, lakitieteellisen koulutuksen saanut Joênia Wapichana.
Bolsonaro on jo kuitenkin saanut aikaan laajaa vähemmistövastaista puhetta. Presidentti on muokannut normeja ilmasto jatkaessa lämpenemistä.
