Viimeinenkin valta pois Amazonian kansoilta

Jair Bolsonaron valinta Brasilian pre­si­den­tik­si on katkera pala maan alku­pe­räis­kan­soil­le. Bolsonaro ajaa vähem­mis­tö­jen oikeuk­sien vähen­tä­mis­tä ja Amazonian avaamista luon­non­va­ra­hank­keil­le ja maa­ta­lou­del­le. Maan 300 alku­pe­räis­kan­san reser­vaa­tit tulee hänen mukaansa yksi­tyis­tää.

Bolsonaro on ilmoit­ta­nut, etteivät alku­pe­räis­kan­sat tule saamaan enää neliö­sent­ti­met­riä­kään maata. Monen Brasilian polii­ti­kon mukaan alku­pe­räis­kan­soil­la on liikaa maata: tällä hetkellä 13 % maan pinta-alasta. Lisäksi alku­pe­räis­kan­sai­suut­ta epäillään. Kansainvälisen poli­tii­kan termillä viitataan asu­tuk­seen ennen val­tion­ra­jo­ja, itsei­den­ti­fi­kaa­tioon, eri­lai­seen kult­tuu­riin ja hal­lin­ta­ta­poi­hin. Nykyiset alku­pe­räis­kan­sat tais­te­le­vat kor­kea­kou­lu­tuk­sen puolesta voi­dak­seen hallita maitaan ja kou­lu­tus­taan omiin arvoi­hin­sa perustuen.

Oikeusministeriössä on jo vuosia odottanut valtava määrä uusien reser­vaat­tien hake­muk­sia tai laa­jen­nus­vaa­ti­muk­sia. Valtion alku­pe­räis­kan­so­jen virasto Funain ant­ro­po­lo­gien tehtävä on ollut osoittaa kolo­nia­lis­mia edeltävä asutus. Esimerkiksi apurinã-kansan reser­vaa­tit kattavat vain pienen osan esi-isien alueista. Nykyisten reser­vaat­tien ympä­ris­töä köyh­dyt­tä­vät niitä ympä­röi­vät kar­ja­ti­lat. Pitkän assi­mi­laa­tion takia vain harva puhuu apurinã-kieltä. Alkuperäiskansoja on enää alle 1 % maan väestöstä.

Omat tut­ki­muk­se­ni osoit­ta­vat, että apu­ri­no­jen ympä­ris­tö­tie­to on historian paineesta huo­li­mat­ta rikasta. Heidän aluei­den­sa eko­sys­tee­mit ovat muok­kau­tu­neet useiden suku­pol­vien käytössä, domes­ti­kaa­tio­pro­ses­seis­sa ja kas­ki­vil­je­lys­sä. Amazonian metsät eivät ole kos­ke­mat­to­mia, mutta reser­vaat­tiin luonnon moni­muo­toi­suus kuuluu maailman rik­kaim­piin. Apurinãt, kuten monet alueen kansat, ajat­te­le­vat elämän olevan yhtey­des­sä eläimiin, pyhiin puihin ja maahan, jotka ovat ihmisiä vastaavia toi­mi­jioi­ta.

Sademetsäalueen hyö­dyn­tä­mi­nen energian ja raaka-aineiden kas­vat­ta­mi­sek­si aiheut­tai­si perut­ta­mat­to­mia ympä­ris­tö­muu­tok­sia. Amazonian metsiin sidottu hii­li­diok­si­di on tärkeää koko pla­nee­tal­le. Alueella on jo paljon laitonta puun­hak­kuu­ta ja kul­lan­kai­vuu­ta, jotka työl­lis­tää maan köyhempää väestöä. Viimeksi uuti­soi­tiin munduruku-kansan yhtee­no­tos­ta kul­lan­kai­va­jien kanssa. Bolsonaron mukaan kar­ja­ti­lal­li­sil­le ja kul­lan­kai­va­jil­le on saatava aseiden käytön mah­dol­lis­ta­vat oikeudet.

Brasilian perus­tus­lain mukaan alku­pe­räis­kan­soil­la on reser­vaat­tien käyt­tö­oi­keus, mutta maa kuuluu valtiolle. Maita ei kui­ten­kaan ole kukaan, myöskään valtio, voinut myydä.

Bolsonaron uudis­tuk­sia tukee moni suur­maa­ta­lout­ta kan­nat­ta­va, uskon­nol­li­nen ja soti­laal­li­nen puolue. Vastapuolue Työväenpuolueeseen liittyvän kor­rup­tio­vyyh­din tultua oikeus­kä­sit­te­lyyn, on armeijan kap­tee­ni­na toi­mi­neel­le Bolsonarolle löytynyt tukea eri yhteis­kun­ta­luo­kis­ta. Brasiliassa rikol­li­suus on näkymätön osa ihmisten arki­päi­vää. Se vaikuttaa niin kul­ku­vä­li­nei­den valintaan kuin asui­na­luei­den raken­ta­mi­seen. Bolsonaro puhuu tiukkaa kieltä, joka vastaa haluun saada epä­var­muu­teen jär­jes­tys­tä.

Kääntöpuolena moniar­voi­suu­den ja ympä­ris­tö­asioi­den kan­nat­ta­jat ja järjestöt voivat nyt kerätä voimansa. Kongressiin on valittu ensim­mäi­nen alku­pe­räis­kan­sa­taus­tai­nen nainen, laki­tie­teel­li­sen kou­lu­tuk­sen saanut Joênia Wapichana.

Bolsonaro on jo kuitenkin saanut aikaan laajaa vähem­mis­tö­vas­tais­ta puhetta. Presidentti on muokannut normeja ilmasto jatkaessa läm­pe­ne­mis­tä.

Kirjoittaja

Pirjo Kristiina Virtanen on alkuperäiskansatutkimuksen apulaisprofessori ja Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistolla.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

AntroBlogin neljäs julkaisukausi päättyy. Toimitus palaa kesätauolta syyskuun alussa. Sitä ennen teemme katsauksen kuluneeseen kauteen ja pohdimme, miten eskimoiden ja inuittien vuodenkierto liittyy suomalaisten lomanviettoon.

Aktivisti ja yrittäjä, vuorovaikutus- ja mindfulness-kouluttaja, antropologi ja ihmislähtöinen tekijä. Elina Kauppila on kirjoittanut kasvatusoppaita kiireisille, vetänyt vuorovaikutuskursseja vanhemmille ja toimii vapaa-ajallaan ilmastotoimia vaativan Elokapina-liikkeen joukoissa. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo urastaan hyvinvointialalla.

Jokainen Tohmajärven kunnanvaltuutettu saa 10 000 euroa käytettäväksi miten haluavat, kunhan käyttökohde on kunnan strategian mukainen. Suomessa kyse on omaperäisestä poliittisesta aloitteesta, mutta esimerkiksi Indonesiassa sekä kansanedustajilla että useiden kuntien valtuutetuilla on käytössään vastaavanlaiset rahasummat, joita kutsutaan "kansalaisten toiveiden pyydystämisrahastoiksi".