Viimeinenkin valta pois Amazonian kansoilta

Jair Bolsonaron valinta Brasilian pre­si­den­tik­si on katkera pala maan alku­pe­räis­kan­soil­le. Bolsonaro ajaa vähem­mis­tö­jen oikeuk­sien vähen­tä­mis­tä ja Amazonian avaamista luon­non­va­ra­hank­keil­le ja maa­ta­lou­del­le. Maan 300 alku­pe­räis­kan­san reser­vaa­tit tulee hänen mukaansa yksi­tyis­tää.

Bolsonaro on ilmoit­ta­nut, etteivät alku­pe­räis­kan­sat tule saamaan enää neliö­sent­ti­met­riä­kään maata. Monen Brasilian polii­ti­kon mukaan alku­pe­räis­kan­soil­la on liikaa maata: tällä hetkellä 13 % maan pinta-alasta. Lisäksi alku­pe­räis­kan­sai­suut­ta epäillään. Kansainvälisen poli­tii­kan termillä viitataan asu­tuk­seen ennen val­tion­ra­jo­ja, itsei­den­ti­fi­kaa­tioon, eri­lai­seen kult­tuu­riin ja hal­lin­ta­ta­poi­hin. Nykyiset alku­pe­räis­kan­sat tais­te­le­vat kor­kea­kou­lu­tuk­sen puolesta voi­dak­seen hallita maitaan ja kou­lu­tus­taan omiin arvoi­hin­sa perustuen.

Oikeusministeriössä on jo vuosia odottanut valtava määrä uusien reser­vaat­tien hake­muk­sia tai laa­jen­nus­vaa­ti­muk­sia. Valtion alku­pe­räis­kan­so­jen virasto Funain ant­ro­po­lo­gien tehtävä on ollut osoittaa kolo­nia­lis­mia edeltävä asutus. Esimerkiksi apurinã-kansan reser­vaa­tit kattavat vain pienen osan esi-isien alueista. Nykyisten reser­vaat­tien ympä­ris­töä köyh­dyt­tä­vät niitä ympä­röi­vät kar­ja­ti­lat. Pitkän assi­mi­laa­tion takia vain harva puhuu apurinã-kieltä. Alkuperäiskansoja on enää alle 1 % maan väestöstä.

Omat tut­ki­muk­se­ni osoit­ta­vat, että apu­ri­no­jen ympä­ris­tö­tie­to on historian paineesta huo­li­mat­ta rikasta. Heidän aluei­den­sa eko­sys­tee­mit ovat muok­kau­tu­neet useiden suku­pol­vien käytössä, domes­ti­kaa­tio­pro­ses­seis­sa ja kas­ki­vil­je­lys­sä. Amazonian metsät eivät ole kos­ke­mat­to­mia, mutta reser­vaat­tiin luonnon moni­muo­toi­suus kuuluu maailman rik­kaim­piin. Apurinãt, kuten monet alueen kansat, ajat­te­le­vat elämän olevan yhtey­des­sä eläimiin, pyhiin puihin ja maahan, jotka ovat ihmisiä vastaavia toi­mi­jioi­ta.

Sademetsäalueen hyö­dyn­tä­mi­nen energian ja raaka-aineiden kas­vat­ta­mi­sek­si aiheut­tai­si perut­ta­mat­to­mia ympä­ris­tö­muu­tok­sia. Amazonian metsiin sidottu hii­li­diok­si­di on tärkeää koko pla­nee­tal­le. Alueella on jo paljon laitonta puun­hak­kuu­ta ja kul­lan­kai­vuu­ta, jotka työl­lis­tää maan köyhempää väestöä. Viimeksi uuti­soi­tiin munduruku-kansan yhtee­no­tos­ta kul­lan­kai­va­jien kanssa. Bolsonaron mukaan kar­ja­ti­lal­li­sil­le ja kul­lan­kai­va­jil­le on saatava aseiden käytön mah­dol­lis­ta­vat oikeudet.

Brasilian perus­tus­lain mukaan alku­pe­räis­kan­soil­la on reser­vaat­tien käyt­tö­oi­keus, mutta maa kuuluu valtiolle. Maita ei kui­ten­kaan ole kukaan, myöskään valtio, voinut myydä.

Bolsonaron uudis­tuk­sia tukee moni suur­maa­ta­lout­ta kan­nat­ta­va, uskon­nol­li­nen ja soti­laal­li­nen puolue. Vastapuolue Työväenpuolueeseen liittyvän kor­rup­tio­vyyh­din tultua oikeus­kä­sit­te­lyyn, on armeijan kap­tee­ni­na toi­mi­neel­le Bolsonarolle löytynyt tukea eri yhteis­kun­ta­luo­kis­ta. Brasiliassa rikol­li­suus on näkymätön osa ihmisten arki­päi­vää. Se vaikuttaa niin kul­ku­vä­li­nei­den valintaan kuin asui­na­luei­den raken­ta­mi­seen. Bolsonaro puhuu tiukkaa kieltä, joka vastaa haluun saada epä­var­muu­teen jär­jes­tys­tä.

Kääntöpuolena moniar­voi­suu­den ja ympä­ris­tö­asioi­den kan­nat­ta­jat ja järjestöt voivat nyt kerätä voimansa. Kongressiin on valittu ensim­mäi­nen alku­pe­räis­kan­sa­taus­tai­nen nainen, laki­tie­teel­li­sen kou­lu­tuk­sen saanut Joênia Wapichana.

Bolsonaro on jo kuitenkin saanut aikaan laajaa vähem­mis­tö­vas­tais­ta puhetta. Presidentti on muokannut normeja ilmasto jatkaessa läm­pe­ne­mis­tä.

Kirjoittaja

Pirjo Kristiina Virtanen on alkuperäiskansatutkimuksen apulaisprofessori ja Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistolla.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Pähkäiletko vielä joululahjojen kanssa? Miltä kuulostaisi roolileikki salaisena agenttina Las Vegasissa, tai päivä tunnetun muotisuunnittelijan kanssa? Entä paratiisisaarelta toiselle hyppiminen yksityiskoneella Aasiassa? Kuulostaa ehkä saavuttamattomalta tarulta, mutta nämä lahjat ovat täyttä totta maailman rikkaille pyramidin huipulla.

Suomi on rasismin kärkimaa, raportoi Euroopan perusoikeusvirasto hiljattain. Järkyttävät luvut puhuvat Suomessa tiukassa istuvasta uskosta rodulliseen ja kulttuuriseen hierarkiaan, jota ylläpidetään yhteiskunnan eri sektoreilla syrjinnällä ja väkivallalla. Taustalla vaikuttaa ajatus valkoiseksi kuvitellun Suomen ja niin kutsuttujen “länsimaiden” kulttuurin paremmuudesta.

Intialle kuuluvalla Pohjois-Sentinelin saarella asuva kansa on päässyt otsikoihin saarella luvatta vierailleen yhdysvaltalaisen lähetyssaarnaajan tapon vuoksi. Pohjois-Sentinelin asukkaat kuuluvat maailman yhä harvemmaksi käyviin populaatioihin, jotka eivät ole jatkuvissa läheisissä vuorovaikutussuhteissa muiden ihmisryhmien kanssa. Uutisointi aiheesta on korostanut saarelaisten eristäytyneisyyttä ja “alkukantaisuutta”.