Kun kettu ohjailee ihmistä

Kitsune-tsuki on tila, jossa ihminen on ketun vallassa. Japanilaisessa kan­sa­nus­kos­sa ketut (kitsune) ovat Inari-jumalan apureita. Epätavallista käytöstä on selitetty kit­su­nei­den valtaan jou­tu­mi­sel­la.

Ketun vallassa oleva juoksee alasti kadulla tai käy makuulle suu vaahdoten, ulvoen kuin kettu. Hän kir­joit­taa tai puhuu kieliä, joita ei aiemmin osannut. Hän syö outoja asioita, kuten multaa tai hiuksia; tai ahmii kettujen rakas­ta­maa pais­tet­tua tofua ja adsuki-papuja. Hän on välin­pi­tä­mä­tön ja levoton. Kasvoihin voi ilmestyä ketun piirteitä, ja hampaat terä­vöi­tyä. Riivatun kehosta voi löytää pienen möykyn, joka katoaa koskiessa. Kitsune asuu möykyssä, jota ei voi fyysisin keinoin poistaa.

Kitsunetsuki on tunnetuin esimerkki japa­ni­lai­ses­ta hen­ki­pos­ses­sios­ta, joka on liittynyt moniin muihinkin eläimiin. Tapauksia tunnetaan ainakin 1100-luvulta asti. Kansanuskossa ketut pystyvät ottamaan muiden olentojen muodon ihmisiä pui­ja­tak­seen, mikä selit­tä­nee niiden ylei­syy­den pos­ses­siois­sa.

Kitsunetsuki oli tyy­pil­lis­tä tietyille suvuille, ja liittyi näiden huonoon sosi­aa­li­seen asemaan. Kettu saattoi ottaa valtaansa myös koko­nai­sen perheen, mutta seu­rauk­set olivat silloin hyvin erilaisia. Kettujen valtaama perhe pystyi ohjai­le­maan kitsune-henkiä tuomaan itselleen vaurautta ja hedel­mäl­li­syyt­tä, ja kylvämään epäonnea vihol­lis­ten­sa kes­kuu­teen. Kitsunet pysyivät perheessä kuusi suku­pol­vea.

Kitsunetsukia hoi­det­tiin shinto-temp­pe­leis­sä. Koirat lai­tet­tiin nuolemaan potilas päästä var­pai­siin, ketun suureksi kauhuksi. Rankempia hoi­to­muo­to­ja olivat pieksentä, ihon polt­ta­mi­nen ja savuilla tukah­dut­ta­mi­nen. Nämä johtivat toisinaan poti­lai­den kuolemaan. Vaikka manaus onnistui, henkilö per­hei­neen joutui usein sosi­aa­li­ses­ti hyl­jek­si­tyk­si.

Kitsunetsuki oli taval­li­nen selitys “hul­luu­del­le” aina 1900-luvun alku­puo­lel­le saakka, jolloin sen oireet siir­tyi­vät psykoosin, hysterian ja manian kal­tais­ten diag­noo­sien alle. Tästä huo­li­mat­ta ketut ottavat yhä ajoittain ihmisiä valtaansa.

  1. Shigeyuki Eguchi, 1991. Between folk concepts of illness and psyc­hiat­ric diagnosis: Kitsune-tsuki (fox pos­ses­sion) in a mountain village of Western Japan.
  2. Yokai: Kitsune tsuki

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Psykologisella antropologialla tarkoitetaan ihmismielen tarkasteluun keskittynyttä antropologian suuntausta. Se on yksi lääketieteellisen antropologian alahaaroista, mutta sitä voi laajuutensa ja pitkän historiansa puolesta pitää omana erikoistumisalanaan. Psykologisella antropologialla on lukuisia alasuuntauksia, kuten lasten kehitykseen keskittynyt kasvatusantropologia, muistin antropologia sekä tunteiden antropologia.

Suomalaiseen uskomusperinteeseen kuului ennen kuolleista tarttuvan kalman välttely. Ruumiisiin kohdistuvan inhon ja pelon taustalla voidaan nähdä suojautuminen taudinaiheuttajilta, mutta välttämissäännöt kertovat myös arvoista ja yhteisöllisestä järjestyksestä. Vainajat kun hermostuivat vähäisistäkin rikkeistä.

Indonesiassa tupakan mainostusta ei rajoiteta käytännössä lainkaan. Kaksi kolmesta miehestä tupakoi, ja savuttelu on osa kansallista identiteettiä, maskuliinisuutta, perinteitä ja moderniutta. Neilikalla maustettua kretek-tupakkaa on jopa ehdotettu nostettavaksi perinteisen lääketieteen rinnalle maan kulttuuriperinnöksi.