Kun kettu ohjailee ihmistä

Kitsune-tsuki on tila, jossa ihminen on ketun vallassa. Japanilaisessa kan­sa­nus­kos­sa ketut (kitsune) ovat Inari-jumalan apureita. Epätavallista käytöstä on selitetty kit­su­nei­den valtaan jou­tu­mi­sel­la.

Ketun vallassa oleva juoksee alasti kadulla tai käy makuulle suu vaahdoten, ulvoen kuin kettu. Hän kir­joit­taa tai puhuu kieliä, joita ei aiemmin osannut. Hän syö outoja asioita, kuten multaa tai hiuksia; tai ahmii kettujen rakas­ta­maa pais­tet­tua tofua ja adsuki-papuja. Hän on välin­pi­tä­mä­tön ja levoton. Kasvoihin voi ilmestyä ketun piirteitä, ja hampaat terä­vöi­tyä. Riivatun kehosta voi löytää pienen möykyn, joka katoaa koskiessa. Kitsune asuu möykyssä, jota ei voi fyysisin keinoin poistaa.

Kitsunetsuki on tunnetuin esimerkki japa­ni­lai­ses­ta hen­ki­pos­ses­sios­ta, joka on liittynyt moniin muihinkin eläimiin. Tapauksia tunnetaan ainakin 1100-luvulta asti. Kansanuskossa ketut pystyvät ottamaan muiden olentojen muodon ihmisiä pui­ja­tak­seen, mikä selit­tä­nee niiden ylei­syy­den pos­ses­siois­sa.

Kitsunetsuki oli tyy­pil­lis­tä tietyille suvuille, ja liittyi näiden huonoon sosi­aa­li­seen asemaan. Kettu saattoi ottaa valtaansa myös koko­nai­sen perheen, mutta seu­rauk­set olivat silloin hyvin erilaisia. Kettujen valtaama perhe pystyi ohjai­le­maan kitsune-henkiä tuomaan itselleen vaurautta ja hedel­mäl­li­syyt­tä, ja kylvämään epäonnea vihol­lis­ten­sa kes­kuu­teen. Kitsunet pysyivät perheessä kuusi suku­pol­vea.

Kitsunetsukia hoi­det­tiin shinto-temp­pe­leis­sä. Koirat lai­tet­tiin nuolemaan potilas päästä var­pai­siin, ketun suureksi kauhuksi. Rankempia hoi­to­muo­to­ja olivat pieksentä, ihon polt­ta­mi­nen ja savuilla tukah­dut­ta­mi­nen. Nämä johtivat toisinaan poti­lai­den kuolemaan. Vaikka manaus onnistui, henkilö per­hei­neen joutui usein sosi­aa­li­ses­ti hyl­jek­si­tyk­si.

Kitsunetsuki oli taval­li­nen selitys “hul­luu­del­le” aina 1900-luvun alku­puo­lel­le saakka, jolloin sen oireet siir­tyi­vät psykoosin, hysterian ja manian kal­tais­ten diag­noo­sien alle. Tästä huo­li­mat­ta ketut ottavat yhä ajoittain ihmisiä valtaansa.

  1. Shigeyuki Eguchi, 1991. Between folk concepts of illness and psyc­hiat­ric diagnosis: Kitsune-tsuki (fox pos­ses­sion) in a mountain village of Western Japan.
  2. Yokai: Kitsune tsuki

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Karibianmeren saarille saapuneet espanjalaiset valloittajat pyrkivät selvittämään 1500-luvun alussa, onko paikallisilla sielua. Kysymys oli keskeinen löytöretkien kannalta, sillä vain ihmisiä joilla on sielu, voidaan käännyttää kristinuskoon. Saarten paikallisia asukkaita taas kiinnosti tutkia valloittajien ruumiita. He hukuttivat saapuneita ja tarkkailivat, mätänevätkö kehot kuoleman jälkeen.

Ebola on yksi vuosikymmenen pahimmista terveyskriiseistä. Kun epidemia heinäkuussa 2019 levisi Kongon demokraattisessa tasavallassa Pohjois-Kivun provinssin pääkaupunkiin Gomaan, WHO julisti epidemian kansainväliseksi kansanterveysuhaksi. Ebolan ennaltaehkäisyssä on tärkeää huomioida paikallisen kulttuurin ja tapojen vaikutus, kuten tämä esimerkki Ruandan ja Kongon rajakaupungeista osoittaa.