Korealainen feminismi vastustaa normeja

Etelä-Koreassa käytetään ennä­tys­mää­rä aikaa ja rahaa kauneuden tavoit­te­luun. Nyt pai­kal­li­nen femi­nis­ti­nen lii­keh­din­tä rohkaisee naisia vapau­tu­maan pai­nos­ta­vis­ta kau­neus­ru­tii­neis­ta.

Naisten sanotaan Koreassa käyttävän lait­tau­tu­mi­seen kuusin­ker­tai­sen ajan ver­rat­tu­na rans­kat­ta­reen. Vallitsevan käsi­tyk­sen mukaan on sopivaa käyttää aamuisin pari tuntia meik­kaa­mi­seen, pukeu­tu­mi­seen ja hiusten lait­ta­mi­seen. Lempinimellä Escape the Corset tunnettu liike pyrkii vapaut­ta­maan naiset näiden vaa­ti­mus­ten ikeestä. Kauneusrutiinit nähdään eri­tyi­se­nä työn muotona, jota edel­ly­te­tään vain naisilta, ja johon käytetty aika on pois muusta elämästä.

Sosiaalisessa mediassa meik­kaus­vi­deois­taan tunnetut video­blog­ga­rit ja taval­li­set naiset ovat alkaneet esit­tä­mään itsensä mei­kit­tö­min kasvoin. Jaossa on ollut videoita omien meikkien polt­ta­mi­ses­ta, kenties rin­nas­tuk­se­na vuoden 1968 iko­ni­sek­si nous­see­seen rin­ta­lii­vien polt­ta­mi­seen. Pitkien hiusten tilalle on tullut sii­li­tuk­kaa, ja aiemmin pik­ku­me­kois­sa esiin­ty­neet naiset ovat pukeu­tu­neet mukaviin, andro­gyy­ni­siin, peit­tä­viin vaat­tei­siin. Toukokuussa 2018 nais­puo­li­nen uuti­sank­ku­ri pääsi otsi­koi­hin oltuaan lähe­tyk­ses­sä sil­mä­la­sit päässä. Naisilta edel­ly­te­tään yleensä pii­lo­lins­se­jä.

Korealaisten suhdetta kau­neu­teen on tutkittu paljon. Ulkonäöstä huo­leh­ti­mi­sen vaa­ti­muk­set ovat kattavia, ja plas­tiik­ka­ki­rur­gi­aan tur­vau­tu­mi­nen erittäin taval­lis­ta. Kauneutta pidetään kes­kei­se­nä sosi­aa­li­se­na pääomana. Korealaisen kau­neusi­han­teen eri­koi­suus on sen yhden­mu­kai­suus: tavoi­tel­tu ulkonäkö on har­vi­nai­sen spesifi. Tämä on nähty osoi­tuk­se­na kult­tuu­ri­ses­ta tarpeesta sulautua ryhmään.

Escape the Corset rinnastaa nimessään kau­neus­ru­tii­nien aiheut­ta­mat paineet kor­set­tei­hin. Korsettia käy­te­tään­kin toisinaan symbolina naisen kehon rajoit­ta­mi­sel­le ja kont­rol­loi­mi­sel­le “miehisen katseen” iloksi, naisen toi­mi­juu­den kus­tan­nuk­sel­la. Liike on osa laajempaa korea­lais­ta femi­nis­tis­tä toimintaa, joka vaatii parempaa tasa-arvoa ja taistelee sek­su­aa­lis­ta häirintää vastaan.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Voiko tarinaa ymmärtää tuntematta sosiaalista kontekstia, jossa se on syntynyt? Tuntemamme versio Punahilkasta pohjautuu Grimmin veljesten 1800-luvun alussa laatimaan satukokoelmaan. Tarinasta tunnetaan kuitenkin versioita jo esimerkiksi 1500-luvun Ranskasta.

Kauniit hampaat ovat kauniin hymyn avain, ja hampaiden ehostus on usein osa kauneudenhoitoa. Suoristamisen ja valkaisun ohella maailmalla suositaan esimerkiksi hampaiden mustaamista ja teräväksi viilaamista. Tavat viestivät kauneuden lisäksi sosiaalisesta asemasta ja yhteiskuntaluokasta.

Näyttelijätär Aishwarya Rai sai vuonna 2007 aikaan julkisuuskohun, sillä hänen kerrottiin menneen vanhan hinduseremonian mukaisesti naimisiin puun kanssa. Ihmisoikeusjärjestöt Intiassa vaativat julkista anteeksipyyntöä. Syynä ei ollut avioliittoinstituution halventaminen, vaan jotakin monikerroksisempaa.