Korealainen feminismi vastustaa normeja

Etelä-Koreassa käytetään ennä­tys­mää­rä aikaa ja rahaa kauneuden tavoit­te­luun. Nyt pai­kal­li­nen femi­nis­ti­nen lii­keh­din­tä rohkaisee naisia vapau­tu­maan pai­nos­ta­vis­ta kau­neus­ru­tii­neis­ta.

Naisten sanotaan Koreassa käyttävän lait­tau­tu­mi­seen kuusin­ker­tai­sen ajan ver­rat­tu­na rans­kat­ta­reen. Vallitsevan käsi­tyk­sen mukaan on sopivaa käyttää aamuisin pari tuntia meik­kaa­mi­seen, pukeu­tu­mi­seen ja hiusten lait­ta­mi­seen. Lempinimellä Escape the Corset tunnettu liike pyrkii vapaut­ta­maan naiset näiden vaa­ti­mus­ten ikeestä. Kauneusrutiinit nähdään eri­tyi­se­nä työn muotona, jota edel­ly­te­tään vain naisilta, ja johon käytetty aika on pois muusta elämästä.

Sosiaalisessa mediassa meik­kaus­vi­deois­taan tunnetut video­blog­ga­rit ja taval­li­set naiset ovat alkaneet esit­tä­mään itsensä mei­kit­tö­min kasvoin. Jaossa on ollut videoita omien meikkien polt­ta­mi­ses­ta, kenties rin­nas­tuk­se­na vuoden 1968 iko­ni­sek­si nous­see­seen rin­ta­lii­vien polt­ta­mi­seen. Pitkien hiusten tilalle on tullut sii­li­tuk­kaa, ja aiemmin pik­ku­me­kois­sa esiin­ty­neet naiset ovat pukeu­tu­neet mukaviin, andro­gyy­ni­siin, peit­tä­viin vaat­tei­siin. Toukokuussa 2018 nais­puo­li­nen uuti­sank­ku­ri pääsi otsi­koi­hin oltuaan lähe­tyk­ses­sä sil­mä­la­sit päässä. Naisilta edel­ly­te­tään yleensä pii­lo­lins­se­jä.

Korealaisten suhdetta kau­neu­teen on tutkittu paljon. Ulkonäöstä huo­leh­ti­mi­sen vaa­ti­muk­set ovat kattavia, ja plas­tiik­ka­ki­rur­gi­aan tur­vau­tu­mi­nen erittäin taval­lis­ta. Kauneutta pidetään kes­kei­se­nä sosi­aa­li­se­na pääomana. Korealaisen kau­neusi­han­teen eri­koi­suus on sen yhden­mu­kai­suus: tavoi­tel­tu ulkonäkö on har­vi­nai­sen spesifi. Tämä on nähty osoi­tuk­se­na kult­tuu­ri­ses­ta tarpeesta sulautua ryhmään.

Escape the Corset rinnastaa nimessään kau­neus­ru­tii­nien aiheut­ta­mat paineet kor­set­tei­hin. Korsettia käy­te­tään­kin toisinaan symbolina naisen kehon rajoit­ta­mi­sel­le ja kont­rol­loi­mi­sel­le “miehisen katseen” iloksi, naisen toi­mi­juu­den kus­tan­nuk­sel­la. Liike on osa laajempaa korea­lais­ta femi­nis­tis­tä toimintaa, joka vaatii parempaa tasa-arvoa ja taistelee sek­su­aa­lis­ta häirintää vastaan.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Naiset ovat kauan olleet pelialan sokea piste. Koska oletettu pelaaja on heteromies, ovat naiset pelihahmoina aliedustettuja ja vääristyneesti kuvattuja. Peleistä alkaa kuitenkin pikkuhiljaa löytyä myös toisenlaisia naiseuden esitystapoja, kuten The Last of Us -pelisarja osoittaa.

Venäjän uuskonservatiivisessa ja poliittisesti jännittyneessä ilmapiirissä LHBTIQ+-aktivistit etsivät ja hyödyntävät erilaisia taktiikoita, joilla he pyrkivät kiertämään aktivismille asetettuja rajoituksia. Ideoita näihin aktivistit soveltavat useista lähteistä – myös Venäjän kulttuurihistoriasta, jonka sateenkaarevat värit ovat jääneet virallisen historiankirjoituksen varjoon. Moniääniselle LHBTIQ+-liikkeelle ne kaikki ovat tärkeitä.