Juustonvieritystä Englannissa

Helluntain jälkeinen maanantai on Englannissa pyhäpäivä. Nykyään sitä vietetään toukokuun vii­mei­se­nä maa­nan­tai­na. Brockworthin kylässä juh­lin­taan kuuluu erikoinen kilpailu, jossa yritetään ottaa kiinni mäen laelta vie­ri­tet­ty pyöreä Double Gloucester ‑juusto juok­se­mal­la sen perässä. Noin nel­jä­ki­lois­ta juustoa on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta saada kiinni vauhdissa, sillä sen nopeus voi kiihtyä yli sataan kilo­met­riin tunnissa. Voittajaksi julis­te­taan­kin yleensä ensim­mäi­se­nä alas maaliin ehtinyt kil­pai­li­ja, joka saa juuston pal­kin­nok­si.

Kilpailu jär­jes­tet­tiin alunperin pai­kal­lis­ten kesken, mutta siitä on tullut vuosien mittaan yhä suo­si­tum­pi ja nykyään osal­lis­tu­jia saapuu eri puolilta maailmaa. Katsojia pik­ku­ky­lään vyöryy vuo­sit­tain jopa 15 000.

Huhujen mukaan perinne on jäänne paka­nal­li­sis­ta hedel­mäl­li­syys­rii­teis­tä. Vanhin kir­jal­li­nen todiste juus­ton­vie­ri­tyk­ses­tä löytyy vuodelta 1826. Kisa on jatkunut vuo­si­sa­to­ja mukautuen maailman muu­tok­siin. Toisen maa­il­man­so­dan aikaisen ruo­ka­sään­nös­te­lyn vuoksi kil­pai­lus­sa käy­tet­tiin vuosina 1941 – 1954 puusta tehtyä teko­juus­toa, joka sisälsi pienen palan oikeaa Double Gloucesteria. Vuonna 2001 kilpailua ei pidetty suu- ja sork­ka­tau­din vuoksi, mutta juusto vie­ri­tet­tiin mäkeä alas perinteen kun­nioit­ta­mi­sek­si.

Rinteen jyrk­kyy­des­tä ja juok­si­joi­den vauhdista johtuen kil­pai­lus­sa sattuu usein louk­kaan­tu­mi­sia. Nykyään alueella on val­miu­des­sa ambu­lans­se­ja ja vapaa­eh­toi­nen ensia­pu­ryh­mä. Rinteessä ja mäen alla on myös kiin­niot­ta­jia — jos joku pysyykin jaloil­laan alas asti, hän ei pysty pysäh­ty­mään. Myös matkalla kaatuneet ja mah­dol­li­ses­ti louk­kaan­tu­neet on autettava pois rinteestä. Virallinen kilpailu lak­kau­tet­tiin tur­val­li­suus­syis­tä 2010, mutta vuodesta toiseen innokkaat kil­pai­li­jat ja lauma katsojia saapuvat paikalle.

Menneisyydessä juus­ton­vie­ri­tys oli vain osa Brockworthin hel­lun­tain jälkeistä juhlaa, johon kuului myös pai­ni­mis­ta, säärten pot­ki­mis­ta ja irvis­tä­mis­tä hevo­sen­län­kien läpi kak­ku­pal­kin­non toivossa.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Pohjois-Korea on eräs maailman tiukimmin valvotuista valtioista. Myöskään turisti ei voi liikkua siellä vapaasti. Yksi tapa päästä kurkistamaan maan pääkaupunkiin on osallistua vuotuiselle Pyongyangin maratonille.

Suomi on jälleen jääkiekon maailmanmestari! Urheiluun liittyy erilaisia sosiaalisia ilmiöitä, kuten pelaajille annettavat lempinimet. Tänä keväänä on fanitettu Leijonien kapteenia, Marko Anttilaa. Joukkueessa isokokoista pelaajaa kutsuttiin “Möröksi”, Suomen kansalle se tarkoitti automaattisesti Muumien Mörköä.

Maanviljelyn omaksumista pidetään käänteentekevänä hetkenä ihmiskunnan historiassa. Maanviljelykulttuurit mahdollistivat väestönkasvun ja sitä kautta niin kutsutun korkeakulttuurin kehittymisen. Mutta oliko maanviljely lopulta niin suuri keksintö? Saattoiko sen motiivina olla nälän sijasta oluen himo?