Koronakriisin maailmanlaajuiset ilmentymät

Suomessa ja Euroopassa uutisointi koronasta on keskittynyt sisäisiin tapahtumiin. Yhteiskuntatieteilijät ja antropologit näkevät viruksen leviämisen globaalien vaikutusten sekä Euroopan ulkopuolella tapahtuvien kansallisten reaktioiden tarkastelun tärkeänä pandemian ymmärtämiseksi. 

Koronaviruksen aiheut­ta­mas­ta pan­de­mias­ta kärsitään nyt maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Ongelma on sama kaik­kial­la: virus, johon ei ole rokotetta eikä immu­ni­teet­tia, leviää kehosta toiseen ripeää tahtia. Ratkaisut, reaktiot ja mate­ri­aa­li­set mah­dol­li­suu­det tilanteen hoi­ta­mi­seen kuitenkin eroavat suuresti maiden välillä. Lisäksi pandemia vaikuttaa eri ihmisryhmiin eri tavoilla maiden sisällä esi­mer­kik­si sosi­aa­li­luo­kan, suku­puo­len ja etni­syy­den mukaan. 

Eurooppalaisen julkisen kes­kus­te­lun kes­kit­tyes­sä koronan vai­ku­tus­ten seu­raa­mi­seen ‘kotona’ tilanne mm. Latinalaisessa Amerikassa, eri puolilla Afrikkaa ja Lähi-itää on saanut vähemmän huomiota. Tässä jut­tusar­jas­sa pohditaan koro­na­vi­ruk­sen vai­ku­tuk­sia näillä mer­kit­tä­vil­lä, mutta usein uutis­pi­men­toon jäävillä alueilla. Tuomme esille muun muassa, kuinka valtioiden lin­jauk­set pandemian tor­jun­nas­sa hei­jas­ta­vat osaltaan val­tioi­den sisä- ja ulko­po­liit­ti­sia jän­nit­tei­tä, poliit­ti­sia jär­jes­tel­miä ja sosi­aa­li­sia todel­li­suuk­sia.

Tämän valossa pohdimme, millaisia krii­si­toi­men­pi­tei­tä on toteu­tet­tu esi­mer­kik­si Perussa, Egyptissä ja Chilessä. Miten toi­men­pi­teet vai­kut­ta­vat kan­sa­lai­siin? Miten kan­sa­lais­ten suhde valtion auk­to­ri­teet­tiin heijastuu luot­ta­muk­sen tai epäi­lyk­sen ilma­pii­ri­nä — nou­da­te­taan­ko krii­si­toi­men­pi­tei­tä? Onko säädösten nou­dat­ta­mi­nen vain ylemmän kes­ki­luo­kan etuoikeus? Ja kuinka viruksen hoi­ta­mi­nen peilaa yhteis­kun­nal­li­sia jako­lin­jo­ja?

Antropologi Adia Benton on tar­kas­tel­lut koro­na­vi­ruk­sen alku­pe­rään kes­kit­ty­vää dis­kurs­sia. Jo viikkoja ennen kuin viruksen todel­li­suu­teen herättiin, hän toi esiin kuinka rodul­lis­tet­tua virus­dis­kurs­si Yhdysvalloissa ja Euroopassa on. Rodullistamisella Benton viittaa siihen, että esi­mer­kik­si Yhdysvalloissa kes­ki­tyt­tiin viruksen “kii­na­lai­seen” alku­pe­rään, eli kii­na­lai­siin kehoihin. Valkoiset, kan­sain­vä­li­sen muut­to­liik­keen rajoi­tuk­sis­ta eniten hyötyvät ja muihin kehoihin ver­rat­tu­na yli­voi­mai­ses­ti mobiilit kehot, puo­les­taan jäivät huomiotta. Viruksen levittyä Aasian ulko­puo­lel­le rodul­lis­ta­mi­nen on näkynyt kes­kus­te­lun kes­kit­ty­mi­ses­sä nimeomaan val­koi­sik­si kuvi­tel­tui­hin kehoihin Euroopan maissa. 

Sosiaalisten suhteiden ja valtion merkitys

Lääketieteellisen ant­ro­po­lo­gian piirissä on pitkään tun­nus­tet­tu sosi­aa­lis­ten suhteiden merkitys ter­vey­teen ja sai­ras­tu­mi­seen. Ne vai­kut­ta­vat niin sairauden ennal­taeh­käi­syyn kuin hoidon onnis­tu­mi­seen. Koronaviruksen nopea leviä­mi­nen kysee­na­lais­taa yksilön riip­pu­mat­to­muu­den toisista ihmisistä ja mate­ri­aa­li­ses­ta ympä­ris­tös­tä. 

Antropologi Eduardo Menéndez on osoit­ta­nut, että kes­ki­näi­seen avun­an­toon perus­tu­vat ryhmät muo­dos­ta­vat tärkeän terveyttä edistävän tekijän. Ne ovat myös taval­lis­ten ihmisten vastaus — ja toisinaan vas­ta­rin­nan muoto — kan­sal­lis­val­tion ja ter­vey­den­huol­toa­lan raken­tei­siin. Korona on tuonut ruo­hon­juu­ri­ta­sol­la ilmenevät soli­daa­ri­suu­den muodot näkyviksi ja osoit­ta­nut niiden tar­peel­li­suu­den. 

Kansalaisten luot­ta­muk­sel­la valtion tar­joa­maan julkiseen ter­vey­den­huol­toon on suuri merkitys koronan vas­tai­ses­sa kamp­pai­lus­sa. Kuubassa tut­ki­mus­ta tehneen ant­ro­po­lo­gi Heidi Härkösen mukaan valtion roolia hoi­vaa­ja­na ja huo­leh­ti­ja­na voidaan verrata jopa lähio­mai­sen asemaan.

Härkösen tut­ki­mus­ken­täl­lä sosia­lis­ti­ses­sa Kuubassa valtio otti per­heen­jä­se­nen paikan luomalla vankan, kaikkia kan­sa­lai­sia kattavan julkisen ter­vey­den­huol­lon. Tätä voidaan käyttää ver­taus­ku­va­na myös joidenkin euroop­pa­lais­ten hyvin­voin­ti­val­tioi­den julkisen ter­vey­den­huol­lon tar­kas­te­lus­sa. Valtion rooli sairaiden ja vanhusten per­heen­jä­se­ne­nä on kuitenkin viime vuosina hei­ken­ty­nyt, ja yksi­tyi­set yritykset on haettu apuun uus­per­heen perus­ta­mi­seen. 

Suuressa osassa maailmaa, eri­tyi­ses­ti glo­baa­lis­ta eriar­voi­suu­des­ta kär­si­vis­sä maissa, valtiot eivät takaa pal­ve­lui­ta kaikille kan­sa­lai­sil­le. Luotto per­heen­jä­se­nen avun­an­toon on useasti vakaampi kuin valtion tar­joa­miin pal­ve­lui­hin. 

Monissa konflik­tien, dik­ta­tuu­rien ja sotien run­te­le­mis­sa maissa kan­sa­lais­ten usko valtion apuun on hyvinkin pirs­ta­loi­tu­nut. Koronapandemian aikana kan­sa­lais­ten voi olla vaikea ottaa vastaan valtion antamia ter­veys­neu­vo­ja, jos samainen valtio on hil­jat­tain rikkonut kan­sa­lais­ten­sa ihmi­soi­keuk­sia.

Etnografinen ote pai­kal­lis­ten yhteis­kun­tien tut­ki­muk­seen tarjoaa välineitä tar­kas­tel­la koro­na­krii­sin pai­kal­li­sia ilmen­ty­miä moni­puo­li­ses­ti. Lukijalle paras koko­nais­ku­va muodostuu kaikkiin maa­koh­tai­siin artik­ke­lei­hin tutus­tu­mal­la.

Julkaisemme maa­koh­tai­sia kat­sauk­sia alkaen 15. huh­ti­kuu­ta. Linkit juttuihin lisätään tälle koronaa käsit­te­le­väl­le sivulle.

  • Teksti: Jasmin Immonen, Olli Kaukonen Lindholm, Riikka Kaukonen Lindholm, Suvi Lensu, Liina Mustonen, Raitamaria Mäki, Saara Toukolehto
  • Artikkelikuva: Author/​Source (CC BY 2.0)

Kirjoittaja

AntroBlogin toimitus kirjoittaa lyhyempiä kommentteja toisinaan yhteisöllisen nimimerkin takaa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä: