Päätös kieltäytyä koronarokotteesta voi perustua moniin syihin. Huoli rokotteen mahdollisista haitoista sekä epäluottamus viranomaistoimijoita kohtaan on yleistä. Epäluottamuksen syvenemisen ja rokotekeskustelun polarisoitumisen ehkäisemiseksi on syytä pyrkiä ymmärtämään, mistä huoli ja kritiikki rokottamista kohtaan kumpuavat.
Tehokas tapa hidastaa uusien koronavarianttien syntyä olisi lisätä rokotuskattavuutta koko maailmassa. Asiantuntijat ovatkin jo vuoden ajan rummuttaneet koronarokotteiden patenttien vapauttamisen puolesta, jotta rokotteiden hinta laskisi ja tuotanto kasvaisi. Patenttien purku edellyttäisi Maailman kauppajärjestön (WTO) päätöstä, jonka Euroopan komissio on yhdellä äänellään pysäyttänyt. Suomi ja muut pienet EU-maat voisivat halutessaan kerätä voimansa ajaakseen patenttien purkua.
Tornion-Haaparannan kaksoiskaupunki sijaitsee Suomen ja Ruotsin välisen rajan molemmin puolin. Huolimatta kaupungin halkaisevasta rajasta, alueen asukkaat ovat tähän asti muodostaneet yhtenäisen yhteisön. Koronapandemian aikainen rajan vahvistaminen kuitenkin aiheutti kansallista eriytyneisyyttä ja jopa vihanpitoa alueella.
Suhde valtioon määrittää ihmisten elämää eri tavoin. Kuubassa terveydenhuolto on tavallisille ihmisille eräs keskeisimmistä tavoista olla kosketuksissa valtioon.
Suomen Antropologinen Seura järjesti joulukuussa 2020 virtuaalitapahtuman, jossa keskusteltiin covid-19-pandemian vaikutuksista antropologiseen kenttätyöhön. Mitä tapahtuu, kun kentällä ei voi fyysisesti oleilla? Entä miten tutkittavien kanssa voidaan luoda luottamuksellinen suhde, kun vuorovaikutus ottaa uusia muotoja?
Koronavirustapausten määrä on jälleen kääntynyt kasvuun. Tilanne on tutumpi kuin keväällä, mutta aiheuttaa edelleen huolta ja epävarmuutta. Julkisessa keskustelussa koronaviruksesta puhutaan näkymättömänä vihollisena, joka tulee päihittää. Henkisen hyvinvointimme kannalta saattaisi olla parempi suhtautua virukseen kutsumattomana vieraana vihollismielikuvien ruokkimisen sijaan.
