Turkin kansallistuoksu kolonya

Turkin “kan­sal­lis­tuok­su” kolonya symboloi vie­raan­va­rai­suut­ta ja terveyttä, ja se kuuluu moniin sosi­aa­li­siin tilanteisiin.

Tuoksu val­mis­te­taan eta­no­li­poh­jal­le kukista tai sit­rusai­nek­sis­ta. Eri puolilla maata val­mis­ta­jat hyö­dyn­tä­vät erilaisia raaka-aineita, luoden tun­nis­tet­ta­via ja kuuluisia tuoksuja. Lähellä Mustaa merta on tupa­kan­kuk­ka­tuok­su­ja, Lounais-Turkissa ruusun tuoksua, muualla viikunaa, pistaasia, jasmiinia ja magnoliaa. Tyypillinen kolonya on alko­ho­li­pi­toi­suu­del­taan jopa 80 %, joten se soveltuu hyvin myös puhdistusaineeksi.

Kolonya syntyi otto­maa­ni­sult­taa­ni Abdülhamit II:sen aikaan, jolloin yleisesti käytössä ollutta ruusu­vet­tä alettiin sekoit­ta­maan uuteen kaup­pa­reit­te­jä pitkin saa­pu­nee­seen tuot­tee­seen, Saksasta peräisin olevaan kölninveteen.

Menneiden aikojen per­hey­ri­tys­ten nimik­ko­tuok­suis­ta kolonyan tuotanto on kasvanut teol­li­siin mittoihin. Nykyään se on massojen tuote, jota löytyy jokai­ses­ta turk­ki­lai­ses­ta kodista.

Sitä pirs­ko­te­taan vieraiden käsille kun he menevät sisään koteihin, hotel­lei­hin tai sai­raa­loi­hin; kun ruoka on syöty ravin­to­las­sa, tai kun kerään­ny­tään uskon­nol­lis­ta sere­mo­ni­aa varten. Turistit ovat toden­nä­köi­ses­ti tutus­tu­neet siihen hotel­leis­sa ja ravin­to­loi­den kyl­py­huo­neis­sa, tai heille on tarjottu sitä pitkän bus­si­mat­kan jälkeen. Sen lisäksi että kolonya on oival­lis­ta puh­dis­tusai­net­ta, sitä pidetään myös ter­veel­li­se­nä. Muutama tippa soke­ri­pa­las­sa auttaa ruo­an­su­la­tus­ta, ohimoihin hie­ro­mi­nen taas helpottaa päänsärkyä.

Viime vuosina perin­tei­sen kolonyan suosio on ollut kasvussa. Turkin ter­veys­mi­nis­te­ri kehui maa­lis­kuus­sa koro­na­vi­rus­ti­lan­teen kiih­tyes­sä aineen omi­nai­suuk­sia, ja sai aikaan pitkät jonot pai­kal­lis­ten myy­mä­löi­den eteen. Kansainvälinen kiin­nos­tus kolonyaa kohtaan heräsi, ja sen myynti Turkissa kasvoi lyhyessä ajassa räjäh­dys­mäi­ses­ti, pai­not­tuen eri­tyi­ses­ti sitrustuoksuihin. 

Monille kolonya edustaa hyvän puh­dis­tusai­neen lisäksi turvaa epä­var­ma­na aikana. Sillä on tärkeä rooli turk­ki­lai­ses­sa arjessa lähei­syy­den ja huo­len­pi­don tilanteissa.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Osa vapaaehtoisesti lapsettomista henkilöistä haluaisi hakeutua pysyvän ehkäisykeinon tarjoavaan sterilisaatiotoimenpiteeseen. Suomen steriloimislaissa määriteltyjen kriteerien vuoksi he joutuvat kuitenkin yleensä odottamaan kolmenkymmenen vuoden ikärajan täyttymistä saadakseen lähetteen toimenpiteeseen. Toimenpiteen tiukka sääntely viestii siitä, että kulttuurissamme elää yhä vahvoja lisääntymiseen liittyviä normeja.

Päätös kieltäytyä koronarokotteesta voi perustua moniin syihin. Huoli rokotteen mahdollisista haitoista sekä epäluottamus viranomaistoimijoita kohtaan on yleistä. Epäluottamuksen syvenemisen ja rokotekeskustelun polarisoitumisen ehkäisemiseksi on syytä pyrkiä ymmärtämään, mistä huoli ja kritiikki rokottamista kohtaan kumpuavat.