Terveydenhuolto nivoutuu kansalaisten valtiosuhteeseen

Suhde valtioon määrittää ihmisten elämää eri tavoin. Kuubassa ter­vey­den­huol­to on taval­li­sil­le ihmisille eräs kes­kei­sim­mis­tä tavoista olla kos­ke­tuk­sis­sa valtioon.

Vaikka koro­na­pan­de­mia pysyi Kuubassa aluksi hyvin kurissa rajoi­tus­ten avulla, maan avaaminen turis­mil­le lop­pu­vuo­des­ta 2020 ajoi virus­ti­lan­teen kaoot­ti­sek­si kesällä 2021. 

Samalla kär­jis­tyi­vät valtion ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mää koskevat ongelmat, joista kuu­ba­lai­set ovat jo pitkään valit­ta­neet. Kansainvälinen media kirjoitti, että potilaat eivät mahdu sai­raa­loi­hin ja että kuol­lei­suus­lu­vut ovat korkeita. Maata oli jo kuukausia vaivannut lääkepula, jota talous­krii­si ja Yhdysvaltojen kaup­pa­ra­joi­tuk­set pahen­si­vat enti­ses­tään. Kesällä 2021 ongelmat pur­kau­tui­vat har­vi­nai­sik­si, laajoiksi mielenosoituksiksi.

Onkin häm­mäs­tyt­tä­vää, että kuu­ba­lai­set ystäväni, joiden parissa olen tehnyt etno­gra­fis­ta tut­ki­mus­ta vuodesta 2003 saakka, suh­tau­tu­vat yhä luot­ta­vai­ses­ti valtion terveydenhuoltojärjestelmään. 

Keväällä 2021 sain jat­ku­vas­ti huonoja uutisia Kuubasta: eräs ystäväni yritti esi­mer­kik­si löytää taval­li­sia sär­ky­lääk­kei­tä kovista kivuista kär­si­väl­le äidilleen, mutta ne olivat kadonneet sekä valtion aptee­keis­ta että katu­kau­pas­ta. Samalla läheiset havan­na­lai­set ystäväni olivat kuitenkin saaneet kolme koro­na­ro­ko­tus­ta ennen kuin minä ehdin Helsingissä saada ensimmäistäkään. 

Vaikka Kuuban valtio tuntui ulko­puo­lel­ta katsoen olevan romah­dus­pis­tees­sä, havan­na­lais­ten ystävieni näkö­kul­mas­ta elämä jatkui monessa mielessä kuten ennenkin, tosin taval­lis­ta tiu­kem­mas­sa talou­del­li­ses­sa tilanteessa.

Nämä esimerkit Kuuban ter­vey­den­huol­los­ta kertovat, miten mutkikas ja ris­ti­rii­tai­nen suhde ihmisillä voi olla valtioon. Yllättävän monet kuu­ba­lai­set luottavat ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mään vielä vakavien puut­tei­den ja hen­ki­lö­koh­tais­ten mene­tys­ten keskellä. Kertooko se luot­ta­muk­ses­ta Kuuban valtiota ja hal­li­tus­ta kohtaan? Yhtäältä voisi ajatella niin, mutta toisaalta jotkut Kuuban hal­li­tuk­seen kriit­ti­sem­min suh­tau­tu­vat ystäväni kuitenkin luottavat maan terveydenhoitojärjestelmään. 

Kuten ant­ro­po­lo­git Tammisto ja Wilenius Valtion ant­ro­po­lo­gi­aa ‑kirjassa toteavat, tämä osoittaa että valtiota ei pidä ymmärtää mono­liit­ti­se­na, yksi­ta­hoi­se­na ins­ti­tuu­tio­na. Jopa niin kes­kit­ty­neen vallan ympä­ris­tös­sä kuin Kuubassa valtiolla on eri puolia, joihin ihmiset suh­tau­tu­vat vaih­te­le­vas­ti – ajoittain keskenään ris­ti­rii­tai­ses­ti. Suomessakin koro­na­ro­kot­teet ovat saaneet aikaan kiistelyä lää­ke­tie­tees­tä ja val­tio­val­lan roolista.

Vaikka ter­vey­den­huol­lon puut­tei­den voisi olettaa luovan kri­tiik­kiä Kuuban roko­teoh­jel­maa kohtaan, en ole törmännyt kuu­ba­lais­ten parissa roko­te­vas­tai­suu­teen. Tämä kertoo osaltaan lää­ke­tie­teen his­to­rial­li­ses­ti vahvasta asemasta Kuubassa ja siitä, missä määrin kuu­ba­lai­set ovat, Sean Brothertonin termin mukai­ses­ti, ”medi­ka­li­soi­tu­nei­ta sub­jek­te­ja”: he luottavat vakaasti bio­me­di­kaa­li­seen ter­vey­den­huol­toon. Samalla se osoittaa, miten luottamus val­tio­val­lan toteut­ta­miin roko­tuk­siin vaihtelee eri­lai­sis­sa his­to­rial­li­sis­sa kon­teks­teis­sa: rokot­tei­siin suh­tau­tu­mi­nen on kult­tuu­ri­ses­ti ja sosi­aa­li­ses­ti mää­rit­ty­nyt asia eikä pelkkä yksi­lö­ta­son päätös. Näkemykset ter­vey­den­huol­los­ta ovat samalla kes­kus­te­lua val­tio­val­lan ja taval­lis­ten ihmisten välisestä suhteesta.

  1. Brotherton, Sean P. 2012 Revolutionary Medicine: Health and the Body in Post-Soviet Cuba. Durham: Duke University Press.
  2. Härkönen, Heidi 2021. Rikollisuuden pelko ja muuttuva valtio nyky-Kuubassa. Teoksessa Valtion ant­ro­po­lo­gi­aa: tut­ki­muk­sia ihmisten hal­lit­se­mi­ses­ta ja vas­ta­rin­nas­ta (toim. Tammisto & Wilenius). Helsinki: SKS.
  3. Tammisto, Tuomas ja Heikki Wilenius 2021. Johdanto: Uusi valtion ant­ro­po­lo­gia. Teoksessa Valtion ant­ro­po­lo­gi­aa: tut­ki­muk­sia ihmisten hal­lit­se­mi­ses­ta ja vas­ta­rin­nas­ta (toim. Tammisto & Wilenius). Helsinki: SKS.

Kirjoittaja

Heidi Härkönen on vuonna 2014 valtiotieteiden tohtoriksi väitellyt antropologi. Hän työskentelee tutkijana Helsingin yliopistossa tarkastellen sukulaisuutta, sukupuolta, huolenpitoa, hyvinvointia, digitalisaatiota ja politiikkaa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Verotus on valtion asettama mittausjärjestelmä, jonka avulla punnitaan asioiden arvoa. Miksi maksamme veroja juuri rahassa? Voisiko verotuksen perusyksikkö olla euron sijasta kerta-annos ruokaa? Muun muassa näitä kysymyksiä voi tarkastella uppoutumalla arvon mittaamisen ideologisiin ulottuvuuksiin suomalaisessa ja fidžiläisessä valtionverotuksessa.