Syyskuun lopulla Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti asetuksen, jolla pyritään eliminoimaan tauteja kantavia tuholaisia. Asetuksen tavoitteena on hävittää 90 prosenttia pääkaupunki Washington D.C.:ssä esiintyvistä ”ulkomaalaisista” hyttysistä vuoteen 2028 mennessä. Keinoina käytetään uutta, hyttysten lisääntymiskykyyn vaikuttavaa bioteknologiaa.
Hyttyset puhuttivat myös Ruotsin tämän syksyn valtiopäivävaaleissa, ainakin Keski-Ruotsin Daljokilaaksossa, jossa olin tekemässä etnografista kenttätyötä. Alue tunnetaan biologisesta hyttystorjuntaohjelmasta, jonka avulla vähennetään runsaslukuisia ja aggressiivisia tulvahyttysiä.
Muutama päivä ennen vaaleja postilaatikoihin ja tienvarsille alkoi ilmestyä radikaalioikeistolaisen ruotsidemokraattien hyttysaiheisia vaalimainoksia. Niissä puolue väitti korjanneensa hyttystorjunnan rahoituksen ja mahdollistaneensa ulkoilmasta nauttimisen kesäiltaisin.
Hyttyset ovat populisteille helppo kohde, sillä harva hyttysistä pitää. Paikalliset pitivät mainosten väitteitä kuitenkin harhaanjohtavina ja jopa haitallisina alueen asukkaille. Heidän mielestään hyttystorjuntaa ei tulisi politisoida, sillä siinä on kyse alueen pitämisestä asuinkelpoisena puoluerajat ylittävän yhteistyön avulla.
Daljoen vuoden 2000 historiallinen hyttyskesä synnytti kansanliikkeen, jossa paikalliset asukkaat liittoutuivat hyttystutkijoiden kanssa. Liikkeen tavoitteena oli saada valtionjohto tukemaan biologista hyttystorjuntaa. Torjuntaohjelma voitiin käynnistää paljolti siksi, että kansanliike sai kaikki Ruotsin valtiopäiväpuolueet taakseen. Konsensuksen ansiosta hyttystorjunta on pysynyt puoluepolitiikan ulkopuolella.
Ruotsidemokraattien tempaus haastaa tätä asetelmaa, mikä voi pahimmillaan uhata hyttystorjunnan jatkumista ja siten koko alueen elinkelpoisuutta.
Samaan tapaan Yhdysvalloissa Trumpin asetus uhkaa tehdä epäpoliittiseksi mielletystä hyttystorjunnasta kyseenalaisen poliittisen aseen. Itsevaltiaan käskyä muistuttavassa asetuksessa presidentin oma rooli korostuu, mikä peittää alleen muiden hyttystorjuntaan osallistuvien tahojen tekemän työn.
Kun torjuntatoimien saavutukset tiivistyvät yhteen henkilöön, oman vallan mittasuhteet saadaan näyttämään luonnonvoiman kaltaisilta.
Antropologi Avi Betz-Heinemannin mukaan Trumpin hyttystorjunta-asetuksen perustelut ja käytännön merkitys jäävät epäselviksi, varsinkin kun vastaavia torjuntakeinoja on käytetty pääkaupungissa jo ennestään lupaavin tuloksin. Mutta mikäli itikat vähenevät ennen vuoden 2028 presidentinvaaleja, on Trumpin helppo ottaa siitä kunnia itselleen virkakautensa päätteeksi.
Ruotsidemokraattien hyttyspopulismi puolestaan osoittaa, miten demokratiaa nakerretaan valikoivan historiankirjoituksen keinoin.
Antropologi Michel-Rolph Trouillot muistuttaa, että historiankirjoitus on paitsi saatavilla olevan aineiston tulkintaan perustuvaa tarinankerrontaa myös vallankäytön väline, jonka avulla rakennetaan ja oikeutetaan tietynlaisia valtasuhteita.
Asettamalla itsensä tarinan päähenkilöksi ruotsidemokraatit korvasi Daljoen hyttystorjunnan demokraattisen historian autoritaarisella versiolla, jossa hyttystorjunta näyttäytyy yhden puolueen saavutuksena. Hyttyspopulistiset puheet saattavat kuulostaa pelkältä itikan ininältä, mutta ne voivat myös paljastaa, millaista maailmanjärjestystä niiden levittäjät tavoittelevat.
Toimitus
- Toimittaja: Niina Ahola
- Verkkotaitto: Niina Ahola
- Artikkelikuva: Ali Shaker/Voice of America, kuvamuokkaus Niina Ahola
Lukemista
- Betz-Heinemann, Avi 2026: What might feminists say about executive orders on mosquitos? The After Malaria Collection.
- Trouillot, Michel-Rolph 1995: Silencing the Past: Power and the production of history. Beacon Press.
