Googlen suunnitelmat kolmen datakeskuksen rakentamisesta Suomeen ovat herättäneet keskustelua viime aikoina. Nämä rakennusprojektit ovat osa noin sadan rakenteilla olevan datakeskuksen joukkoa. Pääministeri Orpo on suhtautunut investointeihin innostuneesti ja korostanut niiden myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen ja verotuloihin.
On kuitenkin arvioitu, että hankkeiden tuomat työpaikat ja verotulot voivat jäädä vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Huolta on herättänyt myös yritysten vallan kasvun seuraukset demokratialle sekä datakeskusten vaikutukset vesivaroihin, sähkönkulutukseen, infrastruktuuriin ja ympäristöön.
Rajaseudulla tarkoitetaan yhteiskuntatieteissä aluetta, jolle tietty toimija pyrkii laajentumaan. Antropologi Anna Tsingin mukaan ulkopuoliset toimijat esittävät resurssirajaseudut ”tyhjinä” paikkoina, joissa on ”hyödyntämättömiä” resursseja, kuten maata, luonnonvaroja tai työvoimaa. Lain valvonta ja sääntely rajaseudulla on usein heikkoa, minkä vuoksi siellä olevat resurssit voidaan ottaa halvalla ja helposti taloudelliseen käyttöön.
Luonteenomaista rajaseuduille ovat myös kiistat ja kamppailut siitä, miten paikalliset ympäristöt ja tavat arvotetaan, kuten antropologi John McCarthy on todennut.
Suomi voidaan nähdä datakeskustoiminnan rajaseutuna, jonne yritykset laajentavat toimintaansa suotuisten olosuhteiden houkuttelemina. Viileät sääolosuhteet helpottavat datakeskusten jäähdytystä, ja maata ja vesivaroja ajatellaan olevan runsaasti hyödynnettävissä.
Rajaseudun tuottamiseen liittyy myös Suomen kuvitteleminen periferiana, jossa ”takapajuisten” maaseudun asukkaiden oletetaan olevan tyytyväisiä siihen, että alueelle laajentuvat toimijat, kuten Google, rakentavat heille juoksureittejä ja laitureita. Periferia-asemaan liittyy myös oletus siitä, että yritykset voivat rikkoa lakeja ja jättää noudattamatta sääntöjä, koska Suomi on riippuvainen datakeskusten tuomista tuloista. Tästä esimerkkinä voidaan pitää metsän raivaamista ilman vaadittuja ympäristöselvityksiä.
Rajaseudun heikkoon sääntelyyn liittyy myös valtion läsnäolon epämääräisyys: kunnat vastaavat yhä enemmän taloudestaan, palveluistaan ja verotuloistaan, ja siksi niitä houkuttelevat erityisesti verotuloja tuovat suuret investoinnit, kuten datakeskukset. Valtio on vetäytynyt taustalle, ja lainsäädäntö laahaa perässä tai on aukkoista.
Viestinnän tutkija Patrick Brodie on luonnehtinut datakeskusbuumia Irlannissa hyödykerajaseuduksi: kyse on yritysten, valtioiden ja julkisten toimijoiden yhteisistä arvottamisprosesseista, joissa yksityinen ja julkinen sekoittuvat. Samaan tapaan Suomessa datakeskukset luovat hyödykerajaseudun, jossa paikat, materiaalit, ilmasto ja työvoima arvotetaan uudelleen.
Koneen säätiön tukemassa tutkimusprojektissamme olemme puhuneet rajaseudusta ”vaihtelevina tilanteina”. Tällä tarkoitamme, että rajaseudut muodostuvat suhteessa globaalin talouden ja uusliberalistisen kapitalismin rakenteisiin ja liikkeisiin: datakeskukset ovat osa uutta resurssitaloutta ja sen laajentumista uusille alueille. Resurssitaloudella tarkoitamme toimintaa, joka perustuu luonnonvarojen ja infrastruktuurin haltuunottoon ja muuntamiseen taloudelliseksi arvoksi. Suomessa tämä laajentuminen suuntautuu muun muassa köyhtyville maaseutualueille, joilla työpaikat ja julkiset palvelut ovat vähentyneet.
Datakeskusbuumin uhkana on, että Suomi siirtyy uuteen heikkenevän valtion ja demokratian malliin. Jos yritysten toimintaa ei säännellä kunnolla eikä lainvastaiseen toimintaan puututa, niiden valta päättää resurssien käytöstä voi kasvaa. Kansainvälisten yritysten vallan kasvu on tuttua rajaseutualueiden tutkimuksesta niin kutsutussa globaalissa etelässä, mutta Suomessa, jossa valtio on perinteisesti ollut vahva, ilmiö on suhteellisen uusi.
Toimitus
- Toimittaja: Saara Toukolehto
- Verkkotaitto: Martta Mustalahti
- Artikkelikuva: Geoffrey Moffett/Unsplash
Lukemista
Bresnihan, Patrick ja Brodie, Patrick 2021: New Extractive Frontiers in Ireland and the Moebius Strip of Wind/Data. Environment and Planning E: Nature and Space, 4 (4).
Bresnihan, Patrick ja Brodie, Patrick 2023: Data Sinks, Carbon Services: Waste, Storage and Energy Cultures on Ireland’s Peat Bogs. New Media & Society, 25 (2).
Brodie, Patrick 2020: Climate Extraction and Supply Chains of Data. Media, Culture & Society 42 (7–8): 1095–1114.
Lounela, Anu ja Tammisto, Tuomas 2021: Introduction: Frontier Making through Territorial Processes: Qualities and Possibilities of Life. Suomen antropologi: Journal of the Finnish Anthropological Society 46 (1): 5–14.
McCarthy, John 2013: Tenure and Transformation in Central Kalimantan: After the “Million Hectare” Project. Teoksessa Land for the People: The State and Agrarian Conflict in Indonesia, toimittaneet Anton Lucas ja Carol Warren. Ohio University Press.
Tsing, Anna Lowenhaupt 2005: Friction: An Ethnography of Global Connection. Princeton University Press.
Zhao, Yawei 2026: The Digital-Urban Frontier in China: Data Centres, Extraction and the State in Peripheral Places. Environment and Planning A: Economy and Space, 58 (1).
