Siirry suoraan sisältöön

Kahvista maistaa, kun on aika lähteä kotiin

Bosnialaisen kahvikulttuurin erityispiirteisiin kuuluu se, että kahville on eri nimityksiä riippuen siitä, milloin ja mihin tarkoitukseen sitä nautitaan.

Aamun ensimmäinen kahvi on heräämistä varten: se on väkevä ja tiukka razgalica. Myöhemmin, mutta kuitenkin ennen lounaskahvia, nautitaan keskusteluun ja sosiaalisuuteen kannustava razgovoruša.

Vieraille tarjotaan tervetulokahvi dočekuša, jonka kuuluu olla väkevä ja rikkaan makuinen – paitsi siinä tapauksessa, että vieras ei ole tervetullut, jolloin se saa olla laimea.

Ja jos vieras ei laimeasta kahvista huolimatta ymmärrä lähteä ajoissa, hänelle tarjotaan vielä viimeiseksi vihjeeksi sikteruša eli heippakahvi. Se keitetään vanhoista kahvinpuruista vetiseksi ja tarkoituksella pahanmakuiseksi, ja sen nimi tulee turkin kielen sanasta sikter, mene pois.

Kun vieraista on päästy, juodaan alkuillasta vielä rauhakseltaan hörpittävä iltakahvi, šutkuša.

Myös maailman ensimmäisissä kahviloissa oli kyse ilta- tai paremminkin yökahvista. 1400-luvun Mekassa kahvia kuluttivat lähinnä sufilaiset mystikot, jotka siemailivat sitä yöllisten rukoushetkiensä piristeeksi.

Sitten Suleiman Suuri, joka hallitsi ottomaaneja vuosina 1520–1566, rakastui Jemenistä saapuneeseen kahviin. Pian sitä hörppi koko hovi. Uusi tapa herätti alkuun moraalista huolta: kitkerän ja stimuloivan juoman arveltiin kannustavan liian radikaaliin ajatteluun.

Huolista huolimatta kahvi levisi pian kaikkialle ottomaanien valtakunnassa, myös Balkanin maihin.

Balkanin kahviloista tuli musiikin kuuntelun ja lautapelien pelaamisen paikkoja. “Viisaiden kouluina” tunnetut kahvihuoneet olivat tärkeitä tiedonvälityksen keskuksia.

Euroopan ensimmäisestä kahvilasta ei ole selvää yksimielisyyttä, mutta se on saattanut olla nykyisen Bosnian ja Hertsegovinan pääkaupungissa Sarajevossa jo 1534.

Kahvi muuttui pikavauhtia uudesta luksustuotteesta kaiken kansan rakastamaksi jokapäiväiseksi juomaksi, jonka ympärille kehittyi omat paikalliset kahvikulttuurinsa, kuten kitkerät heippakahvit.


Toimitus

Lukemista

Jaa tämä artikkeli:
Ninnu Koskenalho

Ninnu Koskenalho

Ninnu Koskenalho on somatiikkaan erikoistunut lyhytterapeutti, antropologi ja tiedeviestijä. Antropologian kentällä hän on suuntautunut psykologiseen antropologiaan, uskontoantropologiaan sekä itäisen ja eteläisen Aasian kulttuureihin.View Author posts

AntroBlogi
Tietosuojakatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä tarjotakseen sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Evästetiedot tallennetaan selaimeesi. Ne suorittavat toimintoja, kuten tunnistavat sinut, kun palaat verkkosivustollemme. Evästeet välittävät tiimillemme tietoa siitä, mikä verkkosivustossamme on sinulle kiinnostavinta ja hyödyllisintä.