FT Aila Mustamo on taustaltaan kulttuuriantropologi. Hän työskentelee tutkijana folkloristiikan oppiaineessa Turun yliopistolla. Perinteisten isänmaallisten laulujen nykymerkitysten lisäksi hän on tutkinut muun muassa kansallismielistä metallimusiikkia.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, isänmaallisista lauluista tuli somesodan aseita videopalvelu YouTubessa. Niiden avulla pyydetään ja osoitetaan tukea Ukrainan sotaponnisteluille sekä käsitellään sodan aiheuttamia tunteita.
Valkoinen Suomi lauloi sisällissodan aikana, ja sen jälkeen, koti-ikävästä, “ryssistä” ja urheista Pohjanmaan miehistä. Niin sanotun uusisänmaallisen käänteen myötä valkoisen Suomen laulut ovat palanneet sekä virallisen Suomen seremonioihin että Youtube-videoihin. Niiden avulla kommentoidaan pikemminkin nykyaikaa kuin sodan kauhuja sadan vuoden takaa.
Lasten- ja nuortenkirjoissa lapsilla on usein itsenäinen rooli ja mahdollisuus seikkailuihin. Kun vanhoissa klassikkokirjoissa seikkailuihin päätyi usein orpolapsi, nykyisin lasten itsenäisen toiminnan mahdollistavat fyysisesti tai henkisesti poissaolevat tutkijavanhemmat. Toisaalta tutkijavanhempien työmatkat mahdollistavat seikkailut eksoottisissa kohteissa. Onko tutkija kuitenkin aina huono vanhempi?
Black metal on musiikkityyli, jolla on ollut 1990-luvulta alkaen kansallissosialistinen siipensä. Se on yhdistetty myös ajankohtaiseen äärioikeistolaiseen liikehdintään. Kulttuuri-ilmiönä se on kuitenkin tätä vanhempi ja monitulkintaisempi. Black metal on metallimusiikin alagenre, joka sai alkunsa 1980-luvulla osana metallimusiikin yleistä kehitystä kohti entistä äärimmäisempiä ja provosoivampia ilmaisumuotoja. Aluksi black metalissa käsiteltiin satanismin ja okkultismin kaltaisia teemoja.
