Ryyppy vai kepponen?
Halloween-perinne ammentaa Suomesta. Parisataa vuotta sitten kekrin viettäjät odottivat palkaksi ryyppyä tai uhkasivat uunin rikkomisella.
Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.
Halloween-perinne ammentaa Suomesta. Parisataa vuotta sitten kekrin viettäjät odottivat palkaksi ryyppyä tai uhkasivat uunin rikkomisella.
Kehojen läsnäolo samassa fyysisessä tilassa ei ole ainoastaan sosiaalisesti tärkeää, vaan myös tiedonkulun kannalta oleellista.
Toukokuun nimi tulee toukotöistä, joita tehtiin uuden sadon valmistelemiseksi. Töiden aloituspäivänä toukoleipä jaettiin kylväjien ja toukotöissä käytetyn hevosen kesken. Pellollekin saatettiin murentaa tai kylvää pala leivästä hyvän sadon takaamiseksi. Toukoleipää onkin kutsuttu myös nimillä kylvöleipä, kyntöleipä, eloleipä ja toukokaakku.
Legendan mukaan ruton saapuessa Jaavan saaren Yogyakartan kaupunkiin, sulttaani määräsi alamaisensa kokkaamaan sayur lodeh -nimistä currya ja pysymään kotona 49 päivää. Rutto päättyi.
Britanniassa ja useimmissa brittiläisen kansainyhteisön maista perinteiseen asianajajan asuun kuuluu peruukki, joka on tyyliltään 1600-luvulta. Sen käyttöä on kritisoitu vanhanaikaisuudesta ja epäkäytännöllisyydestä. Tapa istuu kuitenkin lujassa, sillä symbolina se on erittäin vahva.
Turkin “kansallistuoksu” kolonya symboloi vieraanvaraisuutta ja terveyttä, ja se kuuluu moniin sosiaalisiin tilanteisiin. Tuoksu valmistetaan etanolipohjalle kukista tai sitrusaineksista.