Post by Toomas Gross

Joukkueurheilu on tähän saakka vanginnut suurimman osan urheilua tutkivan antropologian huomiosta. Pitkän matkan juoksu puolestaan ei ensi vilkaisulla näytä ansaitsevan teoreettista tarkastelua, onhan se monotonista ja yksinäistä puuhaa. Mutta kenties mitään toista urheilulajia ei harjoiteta yhtä keskittyneesti ja uskonnonomaisesti kuin juoksemista. Yhtäkään lajia ei samassa määrin liitetä transsendenssiin, itsetutkiskeluun ja itsen rakentamiseen. Millainen keho on juokseva keho?