Antropologiassa tutkitaan usein valtakulttuurin tai -ryhmän sijaan etnisiä, uskonnollisia tai kielellisiä vähemmistöjä ja erilaisia alakulttuureita. Tällaiset ryhmät pyrkivät joko ylläpitämään tai luomaan omaa kulttuuriaan valtayhteiskunnan paineessa. Joissain tapauksissa, etenkin etnisten vähemmistöjen kohdalla, heitä saatetaan politiikan keinoin myös pitää erillään muusta väestöstä. Lisää eri tapaustutkimuksista voit lukea tältä sivulta.
Etelä-Afrikkaa markkinoidaan länsimaisille turisteille luonnonpuistojen, viinin ja ikonisen Pöytävuoren maana. Apartheidin ajan rotusorto ja mellakat sen sijaan näyttäisivät kuuluvan jo historiaan. Todellisuudessa maassa vallitsee nyt luokkasota, jonka taistelutantereena toimivat yliopistokampukset.
Venäjän sosiaalisessa mediassa kiertää videoita, joissa Venäjän vähemmistöjen ja etnisten venäläisten yhteisöjen perinnettä esittävät tanssiryhmät kannustavat Ukrainassa taistelevia sotilaita. Performansseissa sotapropaganda yhdistyy keskusjohtoiseen mutta paikallisesti toteutettuun kulttuurituotantoon, jonka juuret ovat Neuvostoliitossa.
Saamelaiskäräjät julkaisivat vuonna 2018 saamelaismatkailun eettiset ohjeet. Niiden yhdeksi päätavoitteeksi nimettiin kitkeä saamelaiskulttuuria hyväksikäyttävien matkailupalvelujen kautta leviävää, saamelaisia koskevaa virheellistä tietoa. Kuvareportaasi valaisee saamelaiskulttuurin tuotteistamiseen ja esittämiseen liittyviä ongelmia Lapin matkailussa.
Suomen passin sivuja koristavat nykyisin valokuvat Lapin luonnosta. Useat näkymistä ovat Saamenmaalta, johon kuuluvia alueita Suomen valtio on liittänyt osakseen sulauttamispolitiikkaa ja asuttajakolonialismia harjoittamalla.
Suomenruotsalaisuus identiteettinä ja kulttuurina on vaikeasti määriteltävissä, mutta se luo perustan minuudelle ja ryhmään kuulumiselle.
Suurin osa maailman väestöstä on kaksi- tai monikielisiä. Miten hyvin kieliä pitää osata, jotta voi sanoa olevansa kaksikielinen? Miten kahden kielen puhuminen pienestä pitäen voi olla identiteetin kannalta niin merkittävää?
