Sodat ja konfliktit pysyvät valitettavasti ajankohtaisina vuosikymmenestä toiseen. Miten antropologista tietoa voi hyödyntää sodan ja rauhan kysymyksissä? Mitä annettavaa tutkijoilla on, ja pitäisikö heidän osallistua aktiivisemmin rauhan edistämiseen?
Kahdeksan vuotta sitten egyptiläiset ryntäsivät kaduille osoittamaan mieltään presidentti Hosni Mubarakia vastaan. Kansannousua eivät enää juhli samat tahot kuin vuonna 2011. Useat kansannousun alkumetreillä mukana olleista aktivisteista ja hallinnon kriitikoista ovat nyt vankilassa.
Pähkäiletko vielä joululahjojen kanssa? Miltä kuulostaisi roolileikki salaisena agenttina Las Vegasissa, tai päivä tunnetun muotisuunnittelijan kanssa? Entä paratiisisaarelta toiselle hyppiminen yksityiskoneella Aasiassa? Kuulostaa ehkä saavuttamattomalta tarulta, mutta nämä lahjat ovat täyttä totta maailman rikkaille pyramidin huipulla.
Viime vuosisadan merkittäviin ajattelijoihin lukeutunut Claude Lévi-Strauss esitti ihmisen hahmottavan maailmaa tiettyjen vastakohtaparien kautta, kulttuurista riippumatta. Hän pyrki tuomaan esiin ihmismielen universaalin, rakenteellisen logiikan.
Veroista puhuttaessa tulee esille eräs mielenkiintoinen rahaan ja kapitalismiin liittyvä mystifikaatio: paljon veroja maksaneista puhutaan usein kuin he pitäisivät yhteiskuntaa pystyssä. Ajatellaan, että veronmaksukykyiset miljonäärit suorastaan elättävät lähihoitajia ja opettajia. Todellisuudessa jokaisen yhteiskunnan aineellinen perusta rakentuu sille, että ihmiset osallistuvat tuotannolliseen toimintaan ja tuottavat siten erilaisia ihmiselämälle tarpeellisia asioita.
