Etnografiaa konsulttifirmassa

Etnografia on antropologin työkalupakkiin keskeisesti kuuluva menetelmä, jolle on kysyntää konsulttifirmoissa. Työkentällä-haastattelussa UPM:llä työskentelevä Riikka Schenk kertoo antropologian soveltamisesta yksityisellä sektorilla.

AntroBlogin toimitus haas­tat­te­li kon­sult­ti­fir­ma Gemicissä ja pal­ve­lu­muo­toi­lu­toi­mis­to Palmu Inc.:ssa etno­gra­fi­na toi­mi­nut­ta Riikka Schenkia (ent. Koutaniemi). Helsingin yli­opis­tos­ta val­mis­tu­nut ant­ro­po­lo­gi suoritti opin­toi­hin kuuluvan kent­tä­työn Intiassa Dehra Dun ‑nimisessä kau­pun­gis­sa, jossa hän tutki intia­lai­sia avioi­tu­mis­käy­tän­tö­jä ja Bollywood-elokuvia. Osana opis­ke­lu­jaan Schenk toimi har­joit­te­li­ja­na aja­tus­hau­to­mo Demos Helsingissä ja työs­ken­te­li opiskelun ohessa puoli vuotta etno­gra­fi­na kon­sult­ti­fir­ma Gemicissä.

Valmistumisensa jälkeen Schenk on työs­ken­nel­lyt etno­gra­fi­na pal­ve­lu­muo­toi­lu­toi­mis­to Palmu Inc.:ssä, mutta joutui jättämään työnsä yri­tyk­ses­sä Saksaan muuttonsa seu­rauk­se­na 1,5 vuotta sitten. Tällä hetkellä Schenk työs­ken­te­lee­kin Saksassa suo­ma­lai­sen UPM:n pal­ve­luk­ses­sa vies­tin­tä­alan asian­tun­ti­ja­na tit­te­li­nään com­mu­nica­tions specia­list. Myös nykyi­ses­sä työssään hän on päässyt hyö­dyn­tä­mään ant­ro­po­lo­gin kou­lu­tus­taan muun muassa tekemällä haas­tat­te­lu­tut­ki­mus­ta firman sisällä.

Pikaetnografiaa ja monialaista tiimityötä

Gemicissä työs­ken­nel­les­sään Schenk teki sekä strategia- että johdon kon­sul­toin­tia asia­kas­ym­mär­rys aseenaan. Metodina käy­tet­tiin “päivä elämässä” ‑etno­gra­fi­aa, missä etnografi viettää yhden päivän aamusta iltaan infor­mant­tien luona haas­ta­tel­len ja havain­noi­den miten tut­kit­ta­va ilmiö näyt­täy­tyy heidän elä­mäs­sään. Tämä metodi mah­dol­lis­ti tut­ki­muk­sen kohteena olevien lähelle pää­se­mi­sen ja kon­teks­tien ymmär­tä­mi­sen.

Asiakasymmärrystiimissä Palmu Inc:llä työs­ken­te­li­vät Schenkin lisäksi monen alan asian­tun­ti­joi­ta, kuten psykologi, kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jä ja sosiologi. Projektitiimi koostui mm. pal­ve­lu­muo­toi­li­jois­ta, graa­fi­kois­ta, mediao­saa­jis­ta ja huma­nis­teis­ta. Tämä antoi laajan ja samalla käy­tän­nön­lä­hei­sen näkö­kul­man tekeillä oleviin pro­jek­tei­hin. Tutkimusmetodeina toimivat monissa pro­jek­teis­sa syvä­haas­tat­te­lut, joita hän kuvaa metodeina nopeiksi ja tehok­kaik­si, vaik­kei­vat ne vält­tä­mät­tä avaakaan samalla tavalla ovia tut­kit­ta­vien elämään kuin havain­noi­va tutkimus. Schenk kuvai­lee­kin työtään seu­raa­vas­ti:

Antoisimpia keissejä olivat sellaiset, joissa pääsin käyt­tä­mään molempia metodeja – haas­tat­te­lu­ja ja havain­noin­tia. Esimerkiksi kun teh­tä­vä­näm­me oli pro­fi­loi­da Rovaniemelle mat­kus­ta­via turisteja, niin vietimme aikaa turisti-infossa ja paikoissa, joissa turisteja paljon pyöri. Kuuntelemalla turistien ylei­sim­piä kysy­myk­siä ja tark­kai­le­mal­la heidän liik­kei­tään Rovaniemen kes­kus­tas­sa tai Santa Parkissa, oppi jo paljon. Haastattelut syven­si­vät havain­noin­te­ja.”

Hauskin pro­jek­ti­ni oli Viking Linen ris­tei­ly­kon­sep­tin uudis­ta­mi­nen. Matkustimme Viking Linen laivoilla edes­ta­kai­sin ja havain­noim­me sekä haas­tat­te­lim­me ris­tei­li­jöi­tä ja laivan hen­ki­lö­kun­taa. Kesti jonkin aikaa, ennen kuin meille alkoi toden teolla hahmottua, miksi erilaiset ihmiset lähtevät ris­tei­lyl­le ja mitä sieltä tullaan hakemaan. Sen jälkeen ei uusista ideoista meinannut tulla loppua!”

Tutkittiin ja tehtiin yhtä aikaa – tes­tat­tiin ja tehtiin lisää.”

Kuva: Patrick Perkins/​Unsplash (CC0)

Syvempää asiakasymmärrystä

Etnografian kautta kerätty asia­kas­ym­mär­rys väli­tet­tiin tiimille ja asiak­kail­le monin tavoin. Yrityksen sisällä tut­ki­mus­tie­toa jaettiin usein haas­tat­te­lu­koon­tien ja videoiden kautta, ja kerättyä asia­kas­ym­mär­rys­tä jäsen­nel­tiin yhdessä. Tässä apuna oli myös asia­kas­pro­fii­lien laa­ti­mi­nen, etenkin kun haas­tat­te­luis­sa alkoi tulla ilmi yhdis­tä­viä tekijöitä ja nimit­tä­jiä. Schenkin mukaan Palmu Inc.:n asiak­kail­le olikin tärkeää saada kuulla omien asiak­kai­den­sa ääni joko videolta, suorina lai­nauk­si­na tai etno­gra­fin kertomina tarinoina.

Kun tutkimme WSOY:lle opet­ta­jien arki­päi­vää kouluissa, keksin kir­joit­taa kuvit­teel­li­sen novellin yhden opettajan arki­päi­väs­tä, joka kuitenkin perustui useam­mil­le haas­tat­te­luil­le ja havain­noin­neil­le. Tämä avasi asiak­kaal­lem­me WSOY:lle opet­ta­jien kokemia haasteita ja pal­ve­lu­jen tarpeita hauskalla tavalla!”

Antropologien työ­mark­ki­nat näyttävät Schenkin mielestä yleisesti ottaen hyviltä. Yritykset haluavat nyt kas­va­vis­sa määrin ymmärtää miten asiakas toimii, käyt­täy­tyy ja ajattelee.

Tuotteita ja pal­ve­lu­ke­hi­tys­tä tehdään entistä enemmän asiakkaan ehdoilla. Tässä on ant­ro­po­lo­gien paikka. Soveltaminen on kuitenkin ydinasia. Antropologiselle asian­tun­te­muk­sel­le sel­lai­se­na kuin sen opis­ke­luai­koi­na oppi käsit­tä­mään, ei vält­tä­mät­tä ole kysyntää yri­tys­maa­il­mas­sa, mutta val­miuk­sia se tarjoaa val­ta­vas­ti. Schenk perään­kuu­lut­taa itse­var­muut­ta osaamisen esit­tä­mi­ses­sä – itse hän summasi omat vah­vuu­ten­sa työ­haas­tat­te­luis­sa seu­raa­vas­ti:

Olen tehnyt kva­li­ta­tii­vis­ta, aka­tee­mis­ta tut­ki­mus­ta Intiassa ja hallitsen monen­lai­set tut­ki­mus­me­to­dit, kuten etno­gra­fian sekä pystyn käsit­te­le­mään suuria määriä tietoa tehok­kaas­ti.”

Kuva: Adeolu Eletu/​Unsplash (CC0)

Antropologia tuo lisäarvoa

Itsensä esit­tä­mi­nen ant­ro­po­lo­gi­na on siis hyvä asia – ainakin siinä pal­ve­lu­muo­toi­lun ja kon­sul­toin­nin piirissä, missä Riikka Schenk itse on toiminut. Etnografia alkaa olla hänen mukaansa jo tunnettu ja hyväksi tun­nus­tet­tu metodi; siinä on myös tietty jän­nit­tä­vä ja eksoot­ti­nen kaiku, mitä voi ja kannattaa käyttää hyväksi.

Ongelmana on Schenkin mukaan kuitenkin se, että vaikka etno­gra­fia on nyt yri­tys­maa­il­mas­sa ja kon­sult­ti­maa­il­mas­sa muo­di­kas­ta, kukaan ei tar­kal­leen tiedä, mitä se var­si­nai­ses­ti pitää sisällään. Antropologilla itsellään pitäisi siis hänen mie­les­tään olla vahva oma visio siitä, miten ant­ro­po­lo­gi­aa ja etno­gra­fis­ta metodia voi hyödyntää. Tarvitaan tahtoa ja intoa lähteä kehit­tä­mään ja jopa luomaan yrityksen tut­ki­mus­käy­tän­tö­jä.

Työmarkkinoilla ant­ro­po­lo­gi voi täten Schenkin mukaan tuoda osaa­mi­sen­sa esiin koros­ta­mal­la laaja-alaista osaamista ja yhteis­kun­ta­tie­teel­lis­tä taus­taan­sa sekä holis­tis­ta otetta ilmiöiden käsit­te­lyyn. Myös ant­ro­po­lo­gien hal­lit­se­mat haas­tat­te­lu­me­to­dit ovat tärkeitä esi­mer­kik­si kva­li­ta­tii­vi­ses­sa kulut­ta­ja­tut­ki­muk­ses­sa, jota Schenk pitää varsin lupaavana alana. Hän korostaa myös muun­tau­tu­mis­ky­vyn ja ant­ro­po­lo­gi­sen osaamisen sovel­ta­mi­sen tärkeyttä työ­elä­mäs­sä.

Kuva: Chris Knight/​Unsplash (CC0)

Kirjoittajat

Sonja-Riitta Laine on valmistunut valtiotieteiden kandidaatiksi sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Tällä hetkellä hän opiskelee tanssitaiteilijaksi Tukholman taideyliopiston BA in Dance Performance –tutkinto-ohjelmassa. Sonja-Riittaa kiehtoo ruumiillisuuden ja fenomenologian teorioihin pohjaava tutkimus sekä antropologisen tiedon ja tanssin kohtaamispisteet taiteen tekemisessä.


Timo Tahkola on sosiaali- ja kulttuuriantropologian opiskelija Helsingin yliopistolla ja kuuluu AntroBlogin Työelämäosion toimitukseen.


Niina Ahola on antropologi ja valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta. Hän toimii AntroBlogin työelämäosion toisena toimituspäällikkönä. Niinaa kiinnostavat erityisesti psykologian ja lääketieteen rajapinnassa tapahtuva antropologinen tutkimus sekä Itä-Afrikka. Gradussaan hän tarkasteli sotatraumaa Ugandassa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Aktivisti ja yrittäjä, vuorovaikutus- ja mindfulness-kouluttaja, antropologi ja ihmislähtöinen tekijä. Elina Kauppila on kirjoittanut kasvatusoppaita kiireisille, vetänyt vuorovaikutuskursseja vanhemmille ja toimii vapaa-ajallaan ilmastotoimia vaativan Elokapina-liikkeen joukoissa. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo urastaan hyvinvointialalla.

Havainnot maapallon resurssien rajallisuudesta sekä epätasaisesta jakautumisesta haastavat talouskasvupakkoa, mikä kannustaa miettimään talousajattelua uudestaan. Vaikka joidenkin kasvukriitikoiden mukaan talouden pohdinta kuuluu kaikille, kaikkien kokemuksen huomioiminen ei ole itsestäänselvyys. Tulokulmia-kolumnissa tutkija Eeva Houtbeckers kertoo, mitä annettavaa antropologialla on kasvutalouden jälkeiselle ajalle.